Ero sivun ”Maanviljely/Maalajit” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tein Wikipedian pohjalta. |
poistin sisäiset linkit |
||
Rivi 1:
[[Image:Soil profile.jpg|thumb|300px|Eri maalajien muodostamia maakerroksia.]]
'''Maalaji''' on maapallon kiinteää kuorta eli
Maalajiryhmä on useasta maalajista muodostettu ryhmä. Maalajit ryhmitellään syntytavan, niiden sisältämän eloperäisen eli orgaanisen aineksen pitoisuuden ja niiden kivennäisaineksen maalajitteiden määrien eli niiden raekoostumuksen perusteella.
Rivi 9:
==Kivennäismaalajit==
Kivennäismaalajit ovat syntyneet jäätikön kallioperästä irrottamasta ja hienontamasta kiviaineksesta. Kivennäismaalajit voidaan edelleen jakaa ''lajittumattomiin''
Maalajit nimetään vallitsevan maalajitteen mukaan. Koska kaikki välimuodot ovat mahdollisia, on usein tarpeellista mainita, mihin suuntaan maalaji poikkeaa perustyypistään. Maalajin nimeä täydennetään tällöin seuraavilla lisämääreillä:
Rivi 23:
* rakenne tiivis (tv)
* rakenne löyhä (lh)
Turvemailla ilmoitetaan myös
===Louhikko ja kivikko===
Rivi 29:
===Soramaat===
'''Soran''' (Sr) vallitseva raekoko on 2–20 mm, ja se sisältää pääasiassa kiviä, soraa ja hiekkaa. Kivet ovat ainakin jossain määrin pyöristyneitä ja puhdaspintaisia. Sora on hyvin vettäläpäisevä maalaji, koska sen hienot ainekset ovat huuhtoutuneet pois. Se on useimmiten ''someroa'' eli
===Moreenimaat===
'''
* soramoreenimaa (SrMr)
* hiekkamoreenimaa (HkMr)
Rivi 40:
===Hiekkamaat===
[[Image:Lössacker.jpg|thumb|185px|Lössimaata
'''Hiekkamaat''' (Hk) ovat syntyneet veden lajiteltua moreenimaiden aineksia. Maa-aines on yleensä irtonaista ja rakeet paljain silmin nähtävissä. '''Karkea hiekka''' (KHk) on maalaji, jossa vallitsevana lajitteena ovat 0,6–2,0 mm kokoiset rakeet. Se on viljelyyn kelpaamaton ja metsämaanakin vähätuottoinen, mutta teknisiin tarkoituksiin hyvin käyttökelpoinen. '''Hieno hiekka''' (HHk) on maalaji, jossa 0,2–0,6 mm kokoiset rakeet ovat vallitsevina. Se sisältää hiesua yleensä vähän, mutta savea voi olla 5 painoprosenttia.
Rivi 46:
'''Hietamaat''' (Ht) ovat usein kellanruskeita tai kellanharmaita. Veden voimakkaan kapillaarisen nousun vuoksi (hikevä maa) hietamaat ovat parhaita viljelysmaita. '''Karkea hieta''' (KHt) on maalaji, jonka vallitseva lajite on 0,06–0,2 mm. Sen rakeet ovat vielä paljain silmin nähtävissä. Savilajitetta on yleensä alle 10 painoprosenttia ja hienoa hiekkaa usein melko paljon. '''Hienon hiedan''' (HHt) vallitseva maalajite on 0,02–0,06, ja sen rakeita on vaikea erottaa paljain silmin. Savilajitetta on yleensä alle 20 %. Hieno hieta on pehmeää ja löyhästi kokkareista.
'''Lössi''' on tuulen kerrostamaa hienoa hietaa, jonka raekoostumus Suomessa on 0,02–0,06 mm.
===Hiesumaat===
'''Hiesun''' (Hs) vallitseva maalajite on 0,002–0,02 mm, ja se on väriltään vaalean harmaata. Saveksen osuus on tavallisesti 20–30 painoprosenttia. Kuivan hiesukappaleen voi hienontaa sormin. Kostean kappaleen voi taputella kittimäiseksi, mutta kappale murtuu heti, jos sitä yrittää venyttää. Hiesu ei ole sitkeää eikä muovailtavaa. Yleisimpiä ovat maalajit, joissa on hiesua 40–60 %. Tällaisia ovat hietainen hiesu, savinen hiesu ja liejuhiesu. Hiesun kansanomaisia nimityksiä ovat juoksusavi, hyllysavi ja aulu.
'''Liejuhiesu''' (ljHs) eli urpahiesu sisältää liejua 2–6 painoprosenttia. Sitä tavataan yleisesti
===Savimaat===
'''Savimaitten''' lyhenne on S. Kostea savi on sitkeää ja muovailtavaa, kuivana savi on kovaa ja halkeilevaa. Kuivaa savipalasta ei saa sormin hienonnettua jauhoksi. Karkea savi (0,0002–0,002 mm) on vaalean harmaata, hieno savi (< 0,0002 mm) on ruskehtavan harmaata, kosteana sitkeää ja kuivana kovaa. Savimaita on
'''Aitosavi''' (AS) on maalaji, jossa saveksen osuus on yli 60 painoprosenttia, jopa 95 %. Hiesua siinä on noin 20 % ja hietaa hyvin vähän. Sitä kutsutaan myös jäykkäsaveksi tai lihavaksi saveksi. '''Hietasavessa''' (HtS) saveksen osuus on 30–60 %, yleensä vain 30–40 %. '''Hiesusavessa''' (HsS) saveksen osuus on 30–60 %, useimmiten 40–60 %, ja hiesua on noin 40 %. Jos hietalajitteen osuus on tuntuva, käytetään nimitystä ''hietainen hiesusavi''.
Rivi 65:
Turvemaaksi nimitetään maalajia, jonka painosta vähintään 40 prosenttia on eloperäistä ainesta. Turvemaat sisältävät enemmän tai vähemmän maatuneita kasvinosia, ja ne luokitellaan sen perusteella, minkä kasvin jäänteitä ne sisältävät. Turvemaiden lyhenteissä käytettävät kirjaimet perustuvat seuraaviin sanoihin:
* B = ''Bryales'', joka on tärkein
* C = ''Cyperaceae'',
* L = ''lignidi'' eli puuvartinen kasvi.
* S = ''Sphagnales'',
* t = turve
Rivi 87:
'''Hienodetrituslieju''' (Hdlj) on hienojakoisempi syvempään veteen syntynyt kerrostuma, joka on väriltään vihertävää. Hienodetrituslieju voidaan jaotella koostumuksensa mukaan seuraavasti:
* Piilevälieju sisältää piileviä (alle 60 %), orgaanista ainesta ja hienoa kivennäisainesta. Tätä märkänä saippuamaisen liukasta, ruskehtavaa tai harmaata maalajia esiintyy soiden pohjakerroksina.
*
* Leväliejussa piilevien lisäksi paljon muita leviä kuten viherleviä. Se on hienojakoista ja väriltään vaihtelevaa.
'''Kalkkilieju''' on runsaasti kalkkiyhdisteitä sisältävää liejua. Kun tätä kellertävää tai vihertävää maalajia kostuttaa suolahapolla, poistuu siitä sihisten hiilidioksidia. '''Simpukkamaa''' eli kuorimerkeli on muodostunut
'''Muta''' muodostuu eloperäisen aineksen osaksi veteen liuenneista ja osaksi kiinteistä hiukkasista, joita kulkeutuu veden mukana ympäristöstä järveen. Järvessä aines saostuu ja kerrostuu pohjaan. Järvimutaa (Jm) eli muraa syntyy tyypillisesti humusaineiden ruskeaksi värjäämässä vedessä. Turvemutaa syntyy veden kuljettaessa hienoa turvetta mukanaan. Kuljumutaa syntyy rahkasoiden lampikuljuihin. Tyypillisesti muta tummuu kuivuessaan samalla, kun se kutistuu ja kovettuu. Sen sijaan liejut tavallisesti vaalenevat kuivuessaan. Kivennäisainesta on mudassa yleensä vähemmän kuin liejussa.
Rivi 101:
Saraturvetyyppejä on neljä: '''ruskosammalsaraturve''' (BCt), '''saraturve''' (Ct), '''metsäsaraturve''' (LCt) ja '''rahkasaraturve''' (SCt) Sarojen jäänteet ovat vallitsevia, mutta esimerkiksi rahkasaraturve sisältää myös paljon rahkasammalten jäänteitä.
===Rahkaturpeet===
Rivi 111:
'''Vivianiitti''' eli sinimaa on rautafosfaattia, jota esiintyy savessa täplinä ja turpeissa sideriitin kanssa laikkuina. Hapettumattomana se on valkoista tai kellertävää, mutta se muuttuu ilmassa siniseksi. '''Sideriitti''' on murenevaa rautakarbonaattia, joka on tavallisesti hapettunut raudan oksideiksi ruskeaksi tai punaruskeaksi. '''Rautaokra''' eli keltamulta on murenevaa rautaoksidien seosta.
'''Suomalmi''' eli limoniitti on turpeissa esiintyvää kovaa rautaoksidia. '''Järvimalmiksi''' kutsutaan järvien pohjaan saostunutta rauta(III)hydroksidia. '''Järvikalkki''' on valkoista, miltei puhdasta
==Multavuus==
Rivi 131:
* Lajittumattomat maalajit (moreenimaalajit)
Maa-aineksen raekoko selvitetään seulomalla se
Maalajia nimettäessä todetaan ensin onko maa-aineksessa yli vai alle 20 painoprosenttia eloperäistä ainesta. Seuraavaksi tutkitaan kivennäismaalajien läpäisyprosenttia 50 vastaava raeläpimitta d<sub>50</sub>. Savet nimetään kuitenkin saveksen määrän perusteella. Lopuksi katsotaan taulukon lajitepitoisuusehtoihin sopiva nimi. Hiekan ja hiekkamoreenin välillä taulukko ei ole yksiselitteinen, joten niiden välillä täytyy tarkastella myös syntytapaa.
Rivi 421:
* puinen (Pu 2) kantoja ja puujätettä >10...30 tilavuusprosenttia
* runsaspuinen (Pu 3) kantoja ja puujätettä >30 tilavuusprosenttia
Maalajeja kuvailtaessa voidaan käyttää apuna myös niiden rakeiden muotoa, plastisuutta, tiiviyttä, leikkauslujuutta,
==ISO-luokitus==
Kansainvälisen standardisoimisjärjestön
* Hyvin karkearakeinen maa (''Very coarse soil'')
Rivi 452:
==Geologinen moreeniluokitus==
Vuodesta 1985 lähtien on
* Soramoreeni (SrMr) on
* Hiekkamoreeni (HkMr, kartassa Mr) on
* Hienoaineksinen moreeni (HMr) sisältää hienoainesta (alle 0,06 mm) yli 30 painoprosenttia, ja lisäksi siinä pitää olla savesta (alle 0,0002 mm) vähintään 5 painoprosenttia.
==Geologinen turveluokitus==
*Rahkaturpeet
** Rahkaturve (S) ''Sphagnum''
Rivi 473:
** Ruskosammalsaraturve (BC) ''Bryales-Carex''
* Turpeen lisätekijät
**
**
**
**
**
**
**
**
**
**
==Lähteet==
Rivi 495:
==Katso myös==
*
*
==Aiheesta muualla==
|