Ero sivun ”Iirin kieli” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tigru (keskustelu | muokkaukset)
Adjektiivit omaksi osakseen
Tigru (keskustelu | muokkaukset)
→‎Pronominit: omaksi osakseen
Rivi 5:
* [[/Substantiivit/]]
* [[/Adjektiivit/]]
==* [[/Pronominit ==/]]
 
=== Persoonapronominit ===
 
Iirin persoonapronominit ovat
 
''mé'' minä
 
''tú'' sinä
 
''sé'' hän, se (maskuliini)
 
''sí'' hän, se (feminiini)
 
''muid'' me
 
''sinn'' me
 
''sibh'' te
 
''siad'' he
 
Erityisiä objektimuotoja ovat
 
''thú'' sinut, sinua
 
''é'' hänet, häntä, sen, sitä (maskuliini)
 
''í'' hänet, häntä, sen, sitä (feminiini)
''iad'' heidät, heitä
 
Erikoistapaus ovat ''sinn'' ja ''muid''. Monien iirinpuhujien kielessä ''muid'', joka on alkujaan ollut verbin pääte ja irtautunut siitä vasta murteissa, klassisen kielen hävittyä, erilliseksi sanaksi, on yksinomaan subjektipronomini ("me") ja alkuperäinen pronomini ''sinn'', joka tunnetaan Sinn Féin -puolueen nimestä, ennen kaikkea objektin merkki ("meidät"). Tämä sinänsä kätevä käytäntö ei kuitenkaan ole yksinomainen eikä standardi. Esimerkiksi verraten elinvoimaisessa Connemaran murteessa ''muid'' on molemmissa asemissa tavallisin. Murteista tunnetaan myös sekamuoto ''muinn''.
 
Donegalin itäisimmissä iirinkielisissä kylissä (esim. Ros Goill) kuulee myös muotoja ''ibh'', ''inn'', eikä ainoastaan objektimuotoina. Samoissa murteissa ''í'', ''é'' ja ''iad'' esiintyvät myös subjekteina. Tämä lienee ollut käytäntö myös nyttemmin sukupuuttoon kuolleissa nykyisen Pohjois-Irlannin alueen murteissa, ja skottigaelissa se on yhä elävää kieltä. Iirissä kyse on kuitenkin häviävistä perifeerisistä murteista, joiden puhujat itsekin pyrkivät noudattamaan kirjakielen standardia, jos ylipäätään käyttävät iiriä kirjallisesti.
 
Persoonapronomineilla on myös erityiset painokkaat muodot: ''mise'', ''tusa''(objektimuoto ''thusa''), ''seisean'' (objektimuoto ''eisean''), ''sise'' (objektimuoto ''ise''), ''muidne''/''sinne'' (myös kirjoitustapoja ''muidinne'', ''sinn-ne'' näkee), ''sibhse'', ''siadsan'' (objektimuoto ''iadsan''). Persoonapronominien painokkuutta voi lisätä myös sanalla ''féin'' "itse" (joka äännetään usein ''héin'', toisaalta edellisen sanan päättyessä -m:ään se voidaan ainakin Munsterin murteessa ääntää myös ''péin'').
 
''Tú/tusa''-pronominin objektimuotoa ''thú/thusa'' ei käytetä niin johdonmukaisesti objektimuotona kuin muotoja ''é, í, iad'' jne. Iirin ääntämistä koskeva ns. ''dentals''-sääntö sanoo, että konsonantteja d, t ja s ei mielellään heikennetä konsonanttien d, n, t, l, s (muistisana: ''dentals'') jäljessä. Näiden konsonanttien jälkeen saatetaan siksi käyttää objektimuodon sijasta ''tú, tusa''-muotoja. Samasta syystä kopulalauseissa ei käytetä th-alkuisia muotoja, vaikka muista pronomineista käytettäisiinkin erillisiä objektimuotoja, jos sellaisia on.
 
=== Possessiivipronominit ===
 
Iirin possessiivi- eli omistuspronomineja kutsutaan joskus possessiivisiksi adjektiiveiksikin. Ne asetetaan substantiivin eteen, ja ne laukaisevat erilaisia mutaatioita.
 
''mo'' "minun". Tämä aiheuttaa substantiiville heikennyksen (''séimhiú''): ''carr'' "auto", ''mo charr'' "minun autoni". Jos seuraava sana alkaa vokaalilla (tai fh:lla, joka tunnetusti on pelkkä mykkä merkki), tämä kirjoitetaan ''m''':nä, siis ''m'fheirm'' "minun maatilani", ''m'athair'' "minun isäni".
 
''do'' "sinun". Myös tämä aiheuttaa substantiiville heikennyksen ja muuttuu muotoon ''d''' vokaalin tai ''fh-'':n edellä.
 
''a'' "hänen, sen" (maskuliininen). Tämäkin aiheuttaa alkukonsonantille heikennyksen.
 
''a'' "hänen, sen" (feminiininen). Tämä ei vaikuta seuraavan sanan alkukonsonanttiin, mutta se liittää ensimmäiseen vokaaliin ''h-'':n. ''A ainm'' "hänen nimensä" (miehen), mutta ''a hainm'' "hänen nimensä" (naisen).
 
Monikon possessiivipronominit aiheuttavat kaikki pimennyksen:
 
''ár'' "meidän": ''ár dteach'' "meidän talomme", ''ár gcarr'' "meidän automme", ''ár n-ollscoil'' "meidän yliopistomme";
 
''bhur'' (Ulsterin murteessa myös ''mur'') "teidän": ''bhur dteach'' "teidän talonne", ''bhur n-ollscoil'' "teidän yliopistonne";
 
''a'' "heidän": ''a dteach'' "heidän talonsa", ''a n-ollscoil'' "heidän yliopistonsa"
 
 
Possessiivipronomineja voidaan vahvistaa päätteillä samalla tavalla kuin persoonapronomineja. Pääte lisätään tällöin possessiivipronominin pääsanaan:
 
:''mo charrsa'' "MINUN autoni"
:''mo theachsa''"MINUN taloni"
:''m'athairse'' "MINUN isäni"
 
(substantiivin loppukonsonantin liudennuksesta tai liudentumattomuudesta riippuen painottava pääte on joko ''-se'' tai ''-sa'', vrt. ''mé - mise'')
 
:''do charrsa'' "SINUN autosi"
:''do theachsa'' "SINUN talosi"
:''d'athairse'' "SINUN isäsi"
 
(tässäkin substantiivia jatketaan joko ''-se''- tai ''-sa''-päätteellä sen loppukonsonantin laadun mukaan; vrt. ''tú - tusa'')
 
:''a charrsan'' "HÄNEN autonsa" (miehen)
:''a theachsan'' "HÄNEN talonsa" (miehen)
:''a athairsean'' "HÄNEN isänsä" (miehen)
 
(nyt substantiiviin lisättävä painottava liite on ''-sean'' tai ''-san'', vrt. ''sé - seisean'')
 
=== Demonstratiivipronominit ===
 
Demonstratiivipronominien ''tämä, tuo, se'' iirinkieliset vastineet ovat ''seo'', ''sin'' ja ''siúd''. Tavallisesti ne yhdistetään vastaaviin kolmannen persoonan persoonapronomineihin: ''sé seo'', ''é seo'', ''sí seo'', ''í seo'', ''siad seo'', ''iad seo'', ''sé sin'', ''é sin'', ''sí sin'', ''í sin'', ''siad sin'', ''iad sin'', ''sé siúd'', ''é siúd'', ''sí siúd'', ''í siúd'', ''siad siúd'', ''iad siúd''. Samaa kantaa ovat myös paikka-adverbit ''anseo'' "tässä, täällä", ''ansin'' "siellä, siinä; silloin", ''ansiúd'' "tuolla (kaukana)".
 
Munsterin murteessa ''seo'', ''sin'' ja ''siúd'' saavat leveään (broad) konsonanttiin päättyvän sanan jäljessä rinnakkaismuodot ''so'', ''san'' ja ''súd'', siis esim. ''é seo, é sin, é siúd'', mutta toisaalta ''iad so, iad san, iad súd''. Huomaa myös, että adverbit ''anseo, ansin, ansiúd'' esiintyvät Munsterin murteissa muodossa ''anso, ansan, ansúd''.
 
=== Muita pronomineja ===
 
Iirissä pronominit ovat yleensä adjektiivisia tai kierretään adjektiivityyppisillä ilmauksella, ne eivät siis esiinny yksinään. ''Cách'' "jokainen" ei ole kaikille murteille tyypillinen; yleensä se kierretään ilmauksilla, joissa esiintyy ainoastaan substantiivin yhteydessä mahdollinen pronomini ''gach'': ''gach duine'' "jokainen, joka ihminen", myös ''gach aon duine'' (Ulsterissa tämä lyhenee muotoon ''achan duine'', Connemarassa ''chaon duine''), ''aon'' "yksi"; sekä ''gach uile dhuine'' (Connemarassa ''chuile dhuine''), ''uile'' "kaikki". Huomaa kuitenkin ''gach'' "kaikki" sivulauseen edellä: ''labhair mé le gach dá raibh ann'' "puhuin kaikkien läsnäolleiden kanssa" ("jokaisen niistä, jotka olivat läsnä").
 
''Uile'' "kaikki" voidaan asettaa yksiköllisen substantiivin eteen. Tällöin substantiivi heikkenee, ''uile'' puolestaan noudattaa mutaatioiden osalta substantiivin sijaa ja lukua: ''an t-uile dhomhan'' "koko maailma, kaikki maailma", ''muintir an uile dhomhain'' "koko maailman asukkaat". Tavallisempaa on kuitenkin käyttää ''uile''-sanaa adjektiivisesti pääsanansa perässä, kuten tavallisia adjektiiveja: ''an domhan uile, muintir an domhain uile''. Jälkimmäinen tapa on yksinomainen silloin kun pääsana on monikollinen. Adjektiivista ''uile''-sanaa voidaan vahvistaa tai se voidaan kokonaan korvata ilmauksella ''go léir'': ''na daoine uile, na daoine go léir, na daoine uile go léir''. Viimeinen kolmesta variantista esiintyy käytännössä lähinnä kuluneessa muodossa ''na daoine uilig''. Monissa murteissa ''uilig'' tai ''uiliug'' onkin korvannut ''uile'' -sanan kokonaan silloin kun se esiintyy pääsanansa perässä. Tämä johtuu pitkälti siitä, että ''uile'' saattaa äännettäessä helposti sekaantua sanaan ''eile'' = "muu, toinen, eri".
 
''Ceachtar'' "kumpi(kaan)" esiintyy yleensä kielteisten tai rajoittavien ilmausten yhteydessä ja mieluummin substantiivisena, harvemmin adjektiivin tavoin toiseen substantiiviin liitettynä: ''an bhfaca tú ceachtar acu?'' "näitkö kumpaakaan niistä?" Harvinaisempi rinnakkaismuoto ''neachtar'' on varattu yksinomaan kielteisiin lauseyhteyksiin: ''ní fhaca mé neachtar acu'' "en nähnyt kumpaakaan niistä".
 
=== Pronominien tapaan käytettyjä substantiiveja ===
 
Eräitä iirin substantiiveja käytetään kuten pronomineja. Tällöin niiden kanssa mahdollisesti käytetyt artikkelit eivät yleensä aiheuta minkäänlaisia alkumutaatioita.
 
:''oiread'' tai ''an oiread'' "kerta, verta".
:''an iomarca'' "liikaa, liian paljon, liian suuri määrä"
:''barraíocht'' "liikaa, liian paljon, liian suuri määrä". Tämä on erityisesti Ulsterin murteelle tyypillinen sana. Eteläisemmissä murteissa käytetään mieluummin ilmausta ''an iomarca''.
:''an méid'' "se; niin paljon (kuin jaksaa, tekee, jaksoi, teki ym.), se mikä on tehty (sanottu) ym.; kaikki (asiaan liittyvä)"
:''an iomad, an iliomad'' "suuri määrä". Artikkelin jälkeinen t- tulee kuitenkin lisätä, jos tämän substantiivin perässä ei ole sanaa, joka ilmoittaisi, ''mitä'' meillä on suuri määrä: ''chonaic mé an iliomad iontas sna tíortha coimhthíocha'' "näin paljon ihmeitä (''iontas'') ulkomailla", mutta ''chonaic mé an t-iliomad sna tíortha coimhthíocha'' "näin ulkomailla paljon" (ts. paljon kaikenlaista).
 
== Kopula ==