|
'''Vihannespunkit''' ''(Tetranychus urticae)''
Vihannespunkki on epäviralliselta nimeltään kehrääjäpunkki, nimi juontuu punkin kehräämästä seitistä. Vihannespunkit ovat useimmiten oranssinsävyisiä alle 0,5 mm pitkiä hämähäkkieläimiä. Näitä ei pitäisi ilmestyä, jos ilmankosteus on yli 50 %. Vihannespunkit on helppo tunnistaa kehruuseiteistä, mutta usein silloin on jo liian myöhäistä. Jos hamppusikasvisi lehdet muuttuvat likaisen keltaisiksi ja alkavat vähitellen putoilla, voi kasvissa olla vihannespunkkeja.
Vihannespunkkien ehkäisemiseksi kannattaa kasveja tutkia muutamansilloin päivän väleintällöin suurennuslasilla. Niiden aiheuttamat vauriot ilmenevät pieninä, vaaleina pisteinä lehdissä. Näistä pisteistä vihannespunkit ovat alhaalta päin imeneet kasvin nesteitä. Aloita katsomalla lehtien alapintoja, yleensä nämä erittäin pienet hämähäkkieläimet viihtyvät siellä. Munat ovat pyöreitä, ulosteet kuin pieniä pisteitä. Voit myös löytää tyhjiä kuoriutumisnahkoja tai ohuita kehruuseittejä. Jos punkkeja on paljon ja ne ovat ehtineet kutoa seittiä, niistä voi olla hyvin vaikeaa päästä kokonaan eroon.
Vihannespunkit viihtyvät kuivassa ja lämpimässä kuten muutkin hämähäkkieläimet, joten helpoin torjuntakeino on nostaa ilmankosteutta. Ripusta kostea pyyhe kasvatustilaankasvin viereen tai sumuttele säännöllisesti vedellä, varsinkin lehtien alapintoja. Lämpötilan pitäminen matalana huonontaa lisääntymismahdollisuuksia. Valitettavasti vihannespunkit pysyvät hengissä myös viileämmässä ja aloittavat rajun lisääntymisen heti lämpötilan noustua.
Jos huomaat vihannespunkkien valloittaman kasvin, poista se heti kasvatustilastamuiden joukosta. Näin pystyt pelastamaan muut kasvit tartunnalta. Käsittele kasvi torjunta-aineella ja sumuta kunnolla. Nosta kasvatustilan ilmankosteus yli 50 prosenttiin ja laita kasvi takaisin kasvatustilaan. Seuraa tilannetta muutaman päivän ajan., Useinja pelkkätoivottavasti sumutuskasvin javoi laittaa ilmankostudenpian nostomuiden riittävätjoukkoon.
'''Ansarijauhiaiset''' ''(Trialeurodes vaporariorum)''
'''Ripsiäiset''' ''(Thysanoptera)''
Jos hamppusikasvisi lehdille ilmestyy harmaanvalkeita laikkuja, kyseessä voivat olla ripsiäiset. Nämä laikut vähitell�vähitellen heti,yhtyvät kun ne ilmestyvät (ja havaitaan).saavat Suurennuslasillahopeisen kannattaa tarkkailla päivittäin, jolloin tartunnan saamisen jälkeen voit vielä pelastaa kasvisikimalluksen. JosLehtien tuhot ovat jo edenneet pitkälle,alapinnoilla onnäkyy kasviulosteita heitettäväpieninä menemäänpilkkuina.
Mäntysuopaliuos sopii jauhiaisten hävittämiseen. 20-50 millilitraa nestemäistä mäntysuopaa sekoitetaan hyvin litraan lämmintä vettä ja kasvi ruiskutetaan kauttaaltaan tällä liuoksella. Myös neem-öljyä ja torjunta-aineita voi käyttää.
'''Hyppyhäntäiset''' ''(Collembola)''
Hyppyhäntäiset ovat pieniä, 1-4 mm:n pituisia valkoisia tai harmaita matoja. Suurennuslasilla katsottaessa niillä on kuitenkin kuusi jalkaa ja lyhyet tuntosarvet. Ne siis eivät ole matoja vaan alkeellisia, kosteassa viihtyviä hyönteisiä. Vakavia vaurioita ne eivät hampulle aiheuta, mutta niiden ilmaantuminen kertoo ylikastelusta. Näitä ei siis ilmesty, jos annat mullan kuivua muutaman sentin syvyyteen kastelukertojen välillä ja kastelet järkevillä vesimäärillä.
Hyppyhäntäiset eivät kuitenkaan voi elää vedessä, joten torjunta on helppoa. Upotat vain ruukun reunoja myöten huoneenlämpöiseen veteen ja pidät pinnan alla noin puoli tuntia. Silloin osa hyönteisistä nousee kellumaan pinnalle ja loput hukkuvat. Poista pinnalla kelluvat talouspaperilla. Tämän jälkeen nosta ruukku hitaasti ylös ja huuhtele ruukku, reunat ja vettä sisältänyt astia tarkoin.
Toista käsittely tarvittaessa, jos hyppyhäntäiset ilmestyvät uudelleen.
'''Lehtikirvat''' ''(Aphididae)''
Lehtikirvat ovat alle 4 mm pitkiä hyönteisiä, jotka imevät kasvista nesteitä. Onneksi ne ovat kaikista helpoimmin havaittavia tuholaisia. Lehtikirvat elävät lehtien alapinnoilla ja nuorissa latvaversoissa, jotka saattavat olla täysin niiden peitossa. Lehtikirvat lisääntyvät suotuisissa oloissa nopeasti. Lehdet ja versot käpristyvät ja lopulta kuivuvat. Lehtikirvat myös tartuttavat kasveihin virustauteja ja erittävät lehdille tahmeaa ulostetta. Tämä tahmea uloste on erittäin hyvä kasvualusta haitallisille sienille ja homeille.
Lehtikirvat on onneksi helppo hävittää. Sekoita 20-50 ml nestemäistä mäntysuopaa hyvin litraan lämmintä vettä ja ruiskuta kasvi kauttaaltaan tällä liuoksella. Torjunta-aineita voit myös käyttää.
'''Kilpikirvat''' ''(Coccdae)''
Kilpikirvat näyttävät pieniltä ruskeilta kohoumilta kasvien suonissa ja jäävät usein havaitsematta. Havaittaessa niitä voi jo olla liikaa. Jos kasvi on pahoin saastunut, se on järkevintä heittää pois.
Aikuiset kilpikirvat eivät liiku ollenkaan, ne vain imevät kasvista ravintoa paikoillaan. Toukat sen sijaan etsiytyvät sopiviin kohtiin ja alkavat muodostaa suojakseen kovaa kilpeä, jonka valmistumisen jälkeen ne eivät enää ikinä liiku. Kilpikirva pitää itseään paikoillaan hyvin kehittyneen kärsänsä avulla ja munat kehittyvät kilven takareunan alle. Kun toukka kuoriutumisen jälkeen etsii sopivaa kohtaa, saattavat ne tällöin vaeltaa ja tartuttaa toisen kasvin.
Kilpikirvoja on vaikea saada pois, sillä myrkyt tepsivät vain kilpeä valmistaviin toukkiin. Aikuiset kilpikirvat raaputetaan irti esim. teroitetulla puutikulla tai ohuella, teräväkärkisellä veitsellä. Toukat hävitetään ruiskutuksella (esim. pyretriinillä tai Neem-öljyllä), joka toistetaan 2-3 kertaa runsaan viikon välein.
'''Villakilpikirvat''' ''(Pseudococcius citri)''
Villakilpikirvat eivät ole yleisiä asuinhuoneissa. Ne näyttävät pieniltä vaaleilta pumpulitupoilta, sillä ne erittävät valkeita vahalankoja, jotka pian peittävät niiden ruumiit. Tämän suojakerroksen takia ne ovat vastustuskykyisiä hävitysyrityksille. Villakilpikirvat ovat 3-4 millimetrin mittaisia ja ne elävät lehtihangoissa, lehtien poimuissa, varren haaroissa ja muissa suojaisissa kohdissa. Villakilpikirvat raaputetaan irti ja kasvi ruiskutetaan torjunta-aineella.
'''Ripsiäiset''' ''(Thysanoptera)''
Jos hamppusi lehdille ilmestyy harmaanvalkeita laikkuja, kyseessä voivat olla ripsiäiset. Nämä laikut vähitellen yhtyvät ja saavat hopeisen kimalluksen. Lehtien alapinnoilla näkyy ulosteita pieninä pilkkuina.
Aikuiset ripsiäiset omaavat neljä siipeä ja ovat 1-2 mm pituisia sekä kapeita. Ne lennähtävät ilmaan kasvia koskettaessa. Ripsiäisten munia ei tarvitse edes hedelmöittää, joten ne lisääntyvät todella helposti. Yleensä munat löytyvät kasvin nuorimmista osista. Vihertävänkeltaiset toukat asustavat lehtien alapinnoilla ja niitä on todella vaikea havaita.
Ripsiäiset selviytyvät yleensä torjunta-aineista ja siksi niitä vastaan on vaikea taistella. Käsittely on tehtävä toistuvasti kerran viikossa, kunnes ripsiäiset pysyvät kurissa.
'''HarsosääskiHarsosääsket''' ''(Sciaridae)''
Harsosääskeä kutsutaan usein virheellisesti kukkakärpäseksi tai banaanikärpäseksi. Harsosääski on hentorakenteinen ja noin 2-3 mm pituinen musta lentävä hyönteinen. Aikuinen harsosääski näyttää aivan pieneltä mustalta kärpäseltä, joka etenee vaappuvasti lentäen. Yleensä harsosääsket ilmestyvät asuntoon mullan välityksellä, kokemusten mukaan ainakin Biolan musta multa sisältää usein harsosääsken munia. Harsosääski viihtyy kosteassa mullassa, ja munii mullan pintakerroksiin. Munista kehittyy noin 3-5 mm pituisia toukkia, jotka ovat nuorena lasimaisen läpikuultavia ja myöhemmin valkoisia. Toukan pää on musta. Aikuiset harsosääsket syövät pääosin levää tai ruukkujen pinnassa olevaa hometta eivätkä siten vahingoita kasveja. Sen sijaan toukat syövät levän lisäksi myös taimien hiusjuuria ja saattavat siten runsaana esiintyessään haitata taimien kasvua.<br>
| 