Ero sivun ”Iirin kieli” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 409:
- Verbin ''cluin(stin), clois(teáil)'' "kuulla" preesens on yleensä säännöllinen (''cluineann, cloiseann''), mutta Ulsterissa käytetään yhä muotoa ''chluin''.
- Verbin ''déan(amh)'' "tehdä" preesens on kirjakielessä säännöllinen (''déanann/ní dhéanann''), mutta sekä Connachtissa että Ulsterissa esiintyy muoto ''ghní'' (tai ''ní'', tässä sanassa kirjoituksen ''gh-'':ta ei äännetä mitenkään), ja ainoastaan riippuvaiset muodot, jotka esiintyvät partikkelien ''go'', ''nach'' jälkeen, muodostetaan vartalosta ''déan-'': ''go ndéanann'', ''ní dhéanann''. Ulsterin murteessa myös riippuvaiset muodot ovat hieman epäsäännöllisiä: ''ní theán'', ''go dteán'', ''nach dteán'', ''cha dteán''.
- Verbin ''abair(t)'' "sanoa" preesens muodostetaan vartalosta ''deir'', ja standardikirjakielessä se ei saa ''-ann''-päätettä. Sellaiset muodot kuin ''deireann'' ovat toki tavallisia puhekielessä. Riippuvaiset muodot voidaan muodostaa ja muodostetaankin ''deir''-vartalosta (''go ndeir sé'' ym.), mutta perinteisesti ne on luotu säännöllisesti ''abair''-vartalosta: ''go n-abraíonn sé''. Näin tehdään vieläkin Ulsterin murteessa. ''Abraíonn'' ilman verbipartikkelia käytettynä kuuluu yksinomaan murteisiin ja hiomattomaan puhekieleen.
- Verbin ''faigh/fáil'' "löytää, saada" standardinmukainen muoto luodaan säännöllisesti ''faigh''-vartalosta. Alun perin on kuitenkin käytetty muotoa ''gheibh'', ja ''faigh''-vartalo on jäänyt käytettäväksi yksinomaan ''go''-, ''nach''- ja muiden partikkelien kanssa. Näin tehdään usein vieläkin Ulsterin murteessa: ''gheibh''/''go bhfaigheann''. Munsterissa taas
Muoto ''gheibh'' on alkujaan ollut päätteetön, mutta luonnollisesti sellainen muoto kuin ''gheibheann'' on puhekielessä aivan mahdollinen.
| |||