Ero sivun ”Shakkiaapinen/Shakkipelin erikoissiirrot” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 7:
==4. Erikoissiirrot==
''Göttinger Handschrift-oppaan esittelemät uuden shakin säännöt lähestyivät jo nykyshakkia, mutta sisälsivät vielä joitakin eroavuuksia. Säännöt sallivat esimerkiksi kuninkaan hypyn, josta nykyshakin linnoitus katsotaan olevan jänteenä. ”Göttingerin” avauksessa, samoin kuin Lucenalla, on peräkkäin Th1-f1 ja hyppy Ke1-g1, jotka yhdistämällä päästään nykyisten sääntöjen linnoitukseen. On ilmeistä, että linnoitus syntyi Italiassa 1500-luvun puoliväliin mennessä.''
''Lopez paheksuu italialaisten tapaa siirrellä tornia jaa kuningasta yhtä aikaa, koska ehdoton sääntö on, että vai yhtä nappulaa saa kerrallaan siirtää. Italialaiset kuitenkin kehittivät siitä edelleen ns. vapaan linnoituksen, jossa kuningas ja torni saivat vaihtaa paikkaa, tai torni sai siirtyä kuninkaan viereen ja kuningas sai hypätä sen yli mihin tahansa vapaaseen ruutuun. Käytännössä nykymuotoinen linnoitus hyväksyttiin kaikkialla muualla paitsi Italiassa 1600-luvun lopulla, mutta Italiassa luovuttiin vapaasta linnoituksesta vasta 1800 luvulla.''
''Ohestalyönti oli jo Lucenalla, mutta siirron alkuperä on tuntematon. Ohestalyönti oli aluksi kiistanalainen. Espanjalaiset käyttivät sitä, mutta italialaiset mm. Damiaano kielsivät sen. Siirto vakiintui yleiseksi käytännöksi vasta 1800-luvulla.''
''Sotilaan korotussäännöt ovat olleet kirjavia. Korotukselle asetettiin monenlaisia rajoituksia. Korotus sallittiin esimerkiksi vain laudalta lyödyn nappulan sijalle. 1700-luvun lopulla Ranskassa ja Englannissa käyttöön vapaavalintainen korotus, jonka sai tehdä tai olla tekemättä oli upseereita lyöty laudalta tai ei. Tämä sääntö yleistyi nopeasti, mutta vielä niin myöhään kuin Bilguerin v.1843 käsikirjassa oli rajoitus, että korotuksen sai tehdä vain laudalta lyödyn upseerin tilalle.''
; Ohestalyönti :
{|
| |||