Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Maurya” versioiden välillä

''Maurya oli ensimmäinen valatkunta, joka kattoi lähes koko Intian niemimaan. Sen nosti huippuunsa kuuluisa kuningas Asoka. Sen aikana kauppa, kulttuuri ja uudet uskonnot, buddhalaisuus ja jainalaisuus, kukoistivat.''

 

Valtakunta syntyi n. 324 eaa. Vuoteen 305 eaa. mennessä se oli levinnyt koko Luoteis-Intiaan. Se levittäytyi käyttäen hyväkseen Aleksanteri Suuren armeijojen aiheuttamaa sekasortoa. Kuningas '''Asoka''' viimeisteli valloitustyön. Vain Intian niemimaan eteläkärki jäi valtakunnan ulkopuolelle. Keisarivallan tunnus oli istuva leijona.

 

[[Kuva:Asokanpillar.jpg|thumb|Tämän ediktin päällä on säilynyt Asokan leijonatunnus.]]

Tänä aikana Intian talous kukoisti ja kauppa ja maatalous kehittyivät. Buddhalaisuus ja jainalaisuus syntyivät kritiikkinä vanhalle vedalaiselle uskonnolle, joka oli sangen verinen. Ne kannattivat mm. kasvissyöntiä, joka oli vedalaisessa uskonnossa tuntematonta. Väkivallattomuus ja poliittinen sopu nousivat ihanteiksi. Asoka viehättyi buddhalaisuudesta sotaretkistään järkyttyneenä ja pyrki levittämään sen periaatteita myös ulkomaille.

 

Puolet valtakunnan tuloista käytettiin rakennustoimintaan, jolla rakennettiin mm. tehokasta tieverkostoa. Puusta rakennettu pääkaupunki Palitaputra saavutti loistonsa Asokan aikana. Asoka rakensi lukuisia buddhalaisia stupia eli pyhiinvaelluskohteita. Kivipylväisiin hän kaiverrutti virallisia kuulutuksiaan kansalaisilleen.

 

Huippuunsa kehittynyt hallitusjärjestelmä oli riippuvainen johtajasta ja koska Asokan seuraajat eivät olleet riittävän kyvykkäitä, valtakunta alkoi rappeutua. Enää vain keskistä Intiaa hallinneet Mauryat syöstiin vallasta 184 eaa.