Ero sivun ”Shakkiaapinen/Merkintätavat” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Raimondo (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 8:
==1.7. Merkintätavat==
[[Image:London St. Martin's Lane.jpg|thumb|right|250px|Lontoon St. Martin's Lane kadulla sijaitsi 1700 luvulla Englannin kuuluisin shakkikahvila "Slaughter's Coffee House". Algebrallisen merkintätavan kehittäjä Philipp Stamma oli kahvilan vakioasiakas. Kuvan näkymä on kadun eteläpäästä.]]
''Syyrialainen Stamma oli lontoon "St. Martin's Lane" kadun "Slaughter's Coffee House" shakkikahvilan säännöllinen asiakas ja Englannin paras pelaaja, joten hänen murskahäviö Philidorille oli englantilaisille järkytys. Tämä ei kuitenkaaankuitenkaan ollut hänen ainoa ”ansionsa” vaan hänen panoksensa shakin algebrallisen merkintätavan kehittäjänä. Stamma sovelsi kirjoissaan arabien mansuba- kuvioiden selityksissä käyttämää kirjain- ja numeromerkintätapaa. Moses Hirschell paransi myöhemmin Stamman merkintätapaa. Hän julkaisi kokoelman Grecon ja Stamman pelejä ”kokonaan uudella menetelmällä pelaajien helpottamiseksi”. Hän keksi mm. tavat 0-0 ja 0-0-0 linnoitusten merkitsemiseksi.''
 
''Algebrallinen merkintätapa yleistyi voimakkaasti Keski-Euroopassa, mutta Philidorin kirjallisuuden voimakas vaikutus piti yllä siirtojen sanallista kuvausta, jota eri tavoin lyhentäen päädyttiin lopulta dekriptiiviseen kuvaustapaan, jota käytettiin hyvin pitkään englannin ja espanjankielisissä maissa. Vuoden 1980 alusta alkaen on voimassa FIDE:n päätös, että se tunnustaa turnauksissaan ja kilpailuissaan vain algebrallisen merkintätavan ja suosittaa, että sitä käytetään jatkossa myös shakkikirjallisuudessa. ''
Rivi 17:
|-
!Nappula, operaatio tai kommentti
!Symboli
!Symbooli
|-
|Sotilas (Pawn)
Rivi 81:
|}
 
Merkintätapa eli notaatio on standardoitu pelin muistiinmerkintätäpamuistiinmerkintätapa. Kommentointi eli annotaatio on sen täydennys, jolla selostetaan pelin kulkua. Kommentointiin käytetään sekä standardoituja symboolejasymboleja että kommenttitekstiä.
 
;Algebrallinen merkintätapa :
 
Standardoituja algebralisiaalgebrallisia merkintätapoja on kaksi (pitkä ja lyhyt):
*Pitkässä merkintätavassa kirjoitetaan sekä siirron lähtöruutu (mistä nappula siirretään) että kohderuutu (mihin nappula siirretään).
*Lyhyessä merkintätavassa merkitään vain kohderuutu. Jos kuitenkin kaksi samantyyppistä nappulaa voi siirtyä kohderuutuun, täydennetään siirtomerkintää vielä lähtölinja tai -rivitunnuksella.
Rivi 115:
:<code> 1. f3 e5 2. g4 Dh4X </code>
 
Jos samaan kohderuutuun voi siirtyä useampi vaihtoehtoinen nappula täydennetään lyhyttä algebrallista merkintätapaa vielä lähtölinjan kirjaintunnuksella. Seuraavassa (englantilaisia tunnuskirjaimia käyttävässä) esimerkissä mustan kuudennen siirron eteen on merkitty täsmennykseksi lähtölinja d, koska kohderuudun nappulan lyömiseen on kaksi vaihtoehtoistaavaihtoehtoista mahdollisuutta. Lähtölinjan kirjain lisätään nappulan lyönti merkinnän eteen usein vaikkei muita lyönti vaihtoehtoja olisikaan.
 
:<code> 1. e4 e5 2. Rf3 Rc6 3. Lb5 a6 </code>
Rivi 121:
 
Silloin, kun mustan ja valkoisen siirtoparit merkitään erillisillä merkinnöillä:
*Valkean siirto merkitään katkaisemalla siirtoparimerkinnästä mustan siirtoa esittävä osa pois. Edellisen esimerkin valkean ensimmäinen siirtösiirto merkitään siten "1. e4"
*Mustan yksittäisessä siirtomerkinnässä, siirtoparimerkinnän valkean siirto korvataan siirron järjestysnumeropisteen perään lisätyillä kahdella pisteillä. Edellisen esimerkin mukainen mustan ensimmäinen siirto merkitään siten "1...e5".