Ero sivun ”Shakkiaapinen/Merkintätavat” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ras (keskustelu | muokkaukset)
p kh, muotoilua luettavuuden parantamiseksi
Rivi 7:
 
==1.7. Merkintätavat==
[[Image:London St. Martin's Lane.jpg|thumb|right|250px|Lontoon St. Martin's Lane -kadulla sijaitsi 1700 -luvulla Englannin kuuluisin shakkikahvila "Slaughter's Coffee House".<br><br> Algebrallisen merkintätavan kehittäjä Philipp Stamma oli kahvilan vakioasiakas. Kuvan näkymä on kadun eteläpäästä.]]
''Syyrialainen Stamma oli lontoonLontoon "St. Martin's Lane" -kadun "Slaughter's Coffee House" shakkikahvilan säännöllinen asiakas ja Englannin paras pelaaja, joten hänen murskahäviö Philidorille oli englantilaisille järkytys. Tämä ei kuitenkaan ollut hänen ainoa ”ansionsa”, vaan hänenhän panoksensakunnostautui shakin algebrallisen merkintätavan kehittäjänä. Stamma sovelsi kirjoissaan arabien mansuba- kuvioiden selityksissä käyttämää kirjain- ja numeromerkintätapaa. Moses Hirschell paransi myöhemmin Stamman merkintätapaa. Hän julkaisi kokoelman Grecon ja Stamman pelejä ”kokonaan uudella menetelmällä pelaajien helpottamiseksi”. Hän keksi mm. tavat 0-0 ja 0-0-0 linnoitusten merkitsemiseksi.''
 
''Stamma sovelsi kirjoissaan arabien mansuba -kuvioiden selityksissä käyttämää kirjain- ja numeromerkintätapaa. Moses Hirschell paransi myöhemmin tätä merkintätapaa, ja julkaisi kokoelman Grecon ja Stamman pelejä ”kokonaan uudella menetelmällä pelaajien helpottamiseksi”. Hän keksi muun muassa tavat 0-0 ja 0-0-0 -linnoitusten merkitsemiseksi.''
''Algebrallinen merkintätapa yleistyi voimakkaasti Keski-Euroopassa, mutta Philidorin kirjallisuuden voimakas vaikutus piti yllä siirtojen sanallista kuvausta, jota eri tavoin lyhentäen päädyttiin lopulta dekriptiiviseen kuvaustapaan, jota käytettiin hyvin pitkään englannin ja espanjankielisissä maissa. Vuoden 1980 alusta alkaen on voimassa FIDE:n päätös, että se tunnustaa turnauksissaan ja kilpailuissaan vain algebrallisen merkintätavan ja suosittaa, että sitä käytetään jatkossa myös shakkikirjallisuudessa. ''
 
''Algebrallinen merkintätapa yleistyi voimakkaasti Keski-Euroopassa, mutta. Philidorin kirjallisuuden voimakas vaikutus piti yllä siirtojen sanallista kuvausta, jota eri tavoin lyhentäen päädyttiin lopulta dekriptiiviseen kuvaustapaan,. jotaTätä käytettiin hyvin pitkään englannin- ja espanjankielisissä maissa. Vuoden 1980 alusta alkaen on voimassa FIDE:n päätös, että se tunnustaa turnauksissaan ja kilpailuissaan vain algebrallisen merkintätavan ja suosittaa, että sitä käytetään jatkossa myös shakkikirjallisuudessa. ''
 
''Vuoden 1980 alusta alkaen on ollut voimassa FIDE:n päätös, jossa se tunnustaa turnauksissaan ja kilpailuissaan vain algebrallisen merkintätavan ja suosittaa, että sitä käytetään jatkossa myös shakkikirjallisuudessa. ''
----
 
Rivi 81 ⟶ 85:
|}
 
Merkintätapa eli notaatio on standardoitu pelin muistiinmerkintätapa. Kommentointi eli annotaatio on sen täydennys, jolla selostetaan pelin kulkua. Kommentointiin käytetään sekä standardoituja symboleja, että kommenttitekstiä.
 
 
;Algebrallinen merkintätapa :
 
Standardoituja algebrallisia merkintätapoja on kaksi (pitkä ja lyhyt):
*Pitkässä merkintätavassa kirjoitetaan sekä siirron lähtöruutu (mistä nappula siirretään), että kohderuutu (mihin nappula siirretään).
*Lyhyessä merkintätavassa merkitään vain kohderuutu. Jos kuitenkin kaksi samantyyppistä nappulaa voi siirtyä kohderuutuun, täydennetään siirtomerkintää vielä lähtölinja tai -rivitunnuksella.
 
Lähtö- ja tuloruutu merkitään sarake kirjaimensarakekirjaimen ja rivinumeron yhdistelmällä.
 
Sotilaiden siirrot merkitään pelkästään em.edellä mainituilla merkinnöillä ja upseerien siirtoja täydennetään niiden alkukirjaimilla "R", "L", "T", "D" ja "K" (englannissa vastaavaasti "R" ("Rook"), "N" ("Knight"), "B" ("Bishop"), "Q" ("Queen") ja "K" ("King").
 
Shakki merkitään "+" , matti "X", kaksoisshakki "++", ohestalyönti "e.p." ("en passant"), lyhyt linnoittautuminen "O-O", pitkä linnoittautuminen, "O-O-0", paha virhe "??", virhe "?", hyvä siirto "!" ja loistava siirto "!!" merkinnöillä.
Rivi 100 ⟶ 105:
:<code> 3. Dd1-h5 Rg8-f6?? </code>
:<code> 4. Dh5xf7X </code>
 
 
Siirtoparit numeroidaan juoksevasti järjestysnumeroilla. Ennen jokaista siirtoa on merkitty siirtyvä nappula, paitsi jos nappula on sotilas. Ruutuja erottava viiva korvataan x-kirjaimella, jos kohderuudusta lyödään nappula. 3...Rg8-f6 siirron jälkeen oleva "??" tarkoittaa siirron olevan paha virhe mustalta.
Rivi 109 ⟶ 115:
:<code> 4. Dxf7X </code>
 
Seuraava lyhyellä merkintätavalla muistiin kirjoitettu esimerkkipeli ns.niin sanottu ''koulumatti''
:<code> 1.e4 e5 2.Lc4 Rc6 3.Dh5 Rf6?? 4.Dxf7X </code>
 
on jo varsin lyhyt peli, ja seuraava esimerkkipeli eli ''narrin matti'' on lyhin mahdollinen mattiin päättyvä shakkipeli.
:<code> 1. f3 e5 2. g4 Dh4X </code>
 
 
Jos samaan kohderuutuun voi siirtyä useampi vaihtoehtoinen nappula, täydennetään lyhyttä algebrallista merkintätapaa vielä lähtölinjan kirjaintunnuksella. Seuraavassa (englantilaisia tunnuskirjaimia käyttävässä) esimerkissä mustan kuudennen siirron eteen on merkitty täsmennykseksi lähtölinja d, koska kohderuudun nappulan lyömiseen on kaksi vaihtoehtoista mahdollisuutta. Lähtölinjan kirjain lisätään nappulan lyönti merkinnänlyöntimerkinnän eteen usein, vaikkei muita lyönti vaihtoehtojalyöntivaihtoehtoja olisikaan.
 
:<code> 1. e4 e5 2. Rf3 Rc6 3. Lb5 a6 </code>
:<code> 4. La4 Rf6 5. O-O Le7 6. Lxc6 dxc6 </code>
 
 
Silloin, kun mustan ja valkoisen siirtoparit merkitään erillisillä merkinnöillä:
*Valkean siirto merkitään katkaisemalla siirtoparimerkinnästä mustan siirtoa esittävä osa pois. Edellisen esimerkin valkean ensimmäinen siirto merkitään siten "1. e4"
*Mustan yksittäisessä siirtomerkinnässä, siirtoparimerkinnän valkean siirto korvataan siirron järjestysnumeropisteen perään lisätyillä kahdella pisteillä. Edellisen esimerkin mukainen mustan ensimmäinen siirto merkitään siten "1...e5".
 
Valkean ja mustan erillisillä siirtomerkinnöillä viimeinen peliesimerkki voidaan esittää seuraavalla siirtosekvenssillä
 
:<code> 1. e4, 1...e5, 2. Rf3, 2...Rc6, 3. Lb5, 3...a6, 4. La4, 4...Rf6, 5. O-O, 5...Le7, 6. Lxc6, 6...dxc6 </code>
 
 
;Katso myös :