Ero sivun ”Shakkiaapinen/Shakkipelin erikoissiirrot” versioiden välillä

''Göttinger Handschrift -oppaan esittelemät uuden shakin säännöt lähestyivät jo nykyshakkia, mutta sisälsivät vielä joitakin eroavuuksia. Säännöt sallivat esimerkiksi kuninkaan hypyn, josta nykyshakin linnoituslinnoituksen katsotaan olevan jänteenäjäänteenä. ”Göttingerin” avauksessa, samoin kuin Lucenalla, on peräkkäin Th1-f1 ja hyppy Ke1-g1, jotka yhdistämällä päästään nykyisten sääntöjen mukaiseen linnoitukseen. On ilmeistä, että linnoitus syntyi Italiassa 1500-luvun puoliväliin mennessä.''

''Lopez paheksuu italialaisten tapaa siirrellä tornia jaaja kuningasta yhtä aikaa, koska ehdoton sääntö on, että vaivain yhtä nappulaa saa kerrallaan siirtää kerrallaan. Italialaiset kuitenkin kehittivät siitä edelleen ns.niin sanotun vapaan linnoituksen,. jossaSiinä kuningas ja torni saivat vaihtaa paikkaa, tai torni sai siirtyä kuninkaan viereen ja kuningas sai hypätä sen yli mihin tahansa vapaaseen ruutuun. Käytännössä nykymuotoinen linnoitus hyväksyttiin kaikkialla muualla paitsi Italiassa 1600-luvun lopulla, mutta. Italiassa luovuttiin vapaasta linnoituksesta vasta 1800 -luvulla.''

''Ohestalyönti oli jo Lucenalla, mutta siirron alkuperä on tuntematon. Ohestalyönti oli aluksi kiistanalainen. Espanjalaiset käyttivät sitä, mutta italialaiset, mm.muun Damiaanomuassa Damiano kielsivät sen. Siirto vakiintui yleiseksi käytännöksi vasta 1800-luvulla.''

''Sotilaan korotussäännöt ovat olleet kirjavia. Korotukselle asetettiin monenlaisia rajoituksia. Korotus sallittiin esimerkiksi vain laudalta lyödyn nappulan sijalle. 1700-luvun lopulla Ranskassa ja Englannissa otettiin käyttöön vapaavalintainen korotus, jonka sai tehdä tai olla tekemättä, oli upseereita lyöty laudalta tai ei. Tämä sääntö yleistyi nopeasti, mutta vielä niin myöhään kuin Bilguerin v.1843 käsikirjassa vuonna 1843 oli rajoitus, että korotuksen sai tehdä vain laudalta lyödyn upseerin tilalle.''

Jos sotilas käyttäessään ensimmäisen siirron mahdolistamaamahdollistamaa kahden ruudun siirtoa ohittaa vastapuolen sotilaan uhkaaman ruudun, on vastapuolen mahdollista suorittaa ns.niin sanottu ohestalyönti (en passant),. jossaSiinä sotilas voidaan lyödä ohittamaansa uhattuun ruutuun samalla tavoin kuin se olisi siirtynyt vain yhden ruudun.

# Linnoitusta ei saa tehdä shakkitilanteessa, siitä ei saa seurata shakkitilannetta eikä kuningas saa siirtyä uhatun ruudun yli. Sen sijaasijaan torni voi linnoituksessa väistyä uhatusta ruudusta ja siirtyä uhatun ruudun yli.

Linnoituksen voi tehdä edellä sanotuinmainituin edellytyksin kahteen vaihtoehtoiseen suuntaan: