Ero sivun ”Japanin kieli/Kielioppi” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 195.255.169.2 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Nikerabbit tekemään versioon. |
|||
Rivi 1:
[[Kuva:Kolchak.jpg|frame|Tsaarinaikainen venäläinen amiraali Koltšak, joka johti valkoista armeijaa bolševikkeja vastaan.]]
'''Aleksandr Vasiljevitš Koltšak''' (Александр Васильевич Колчак), [[4. marraskuuta]] [[1874]], [[Pietari (kaupunki)|Pietari]] – [[7. helmikuuta]] [[1920]], [[Irkutsk]]) oli venäläinen laivaston amiraali ja arktisten alueiden tutkija, ja vastavallankumouksellinen valkoinen sotilasjohtaja [[Venäjän sisällissota|Venäjän sisällissodassa]] 1918–1920 itäisellä rintamalla.
==Tausta==
Koltšak oli laivaston upseerin poika ja valmistui laivaston akatemiasta 1894. Hän palveli mm. [[Vladivostok]]issa [[Itä-Siperia]]ssa ja [[Kronstadt]]issa [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]n lähellä. Koltšak oli mukana Tollin [[naparetket|naparetkellä]] 1900, jossa Toll katosi, mutta Koltšak palasi 1902. Koltšak otti osaa myöhemmin kolmeen naparetkeen ja sai sen takia kutsumanimen ''Koltšak-Poljarnyi'' (Napa-Koltšak).
Vuonna 1905 Koltšak oli japanilaisten saartamassa [[Lüshun|Port Arthur]]issa [[Venäjän-Japanin sota|Venäjän-Japanin sodassa]], haavoittui ja jäi sotavangiksi. Sodan jälkeen hänet nimitettiin kapteeniksi Venäjän Itämeren laivastoon. Ensimmäisessä maailmansodassa Koltšak oli laivaston komentaja Itämerellä ja Mustallamerellä ja kohosi sodassa vara-amiraaliksi.
Vuoden 1917 [[Helmikuun vallankumous|helmikuun vallankumouksen]] jälkeen Koltšak säilytti komentajuutensa, mutta kesällä matruusien neuvosto erotti hänet. [[Kerenski]]n nk. väliaikainen hallitus nimitti Koltšakin Venäjän Yhdysvaltain laivastoasiamieheksi.
Koltšak matkusti Britanniaan ja Yhdysvaltoihin, Japaniin ja Mantšuriaan. Liittoutuneet päättivät lähettää ensin Koltšakin Mesopotamiaan, mutta ajattelivat sitten että Koltšakista olisi enemmän hyötyä bolševikkien kukistajina, ja saivat Koltšakin suostumaan palaamaan Venäjälle.
==Valkoisten joukkojen johtaja==
[[Lokakuun vallankumous|Lokakuun vallankumouksen]] jälkeen Koltšak palasi [[Siperia]]an taistelemaan bolševikkeja vastaan. Paikallisella vastavallankumouksella hallituksella oli hallussaan lähes koko Siperia, mutta se oli hyvin epäsuosittu. Koltšak nousi paikallisen [[sosialistivallankumoukselliset]] kaataneessa atamaani Krasilnikovin johtamassa, kasakoiden tekemässä vallankaappauksessa alueen johtoon. Sosialistivallankumoukselliset pidätettiin, ja jäljelle jääneet kabinetin jäsenet valitsivat marraskuussa [[Omsk]]in valkoisen hallituksen puolustusministeriksi ja valtionhoitajaksi, käytännössä diktaattoriksi.
Amiraaliksi itseään kutsuvat Koltšakin virallinen titteli oli ylin johtaja, ''Verhovnyi Pravitel''. Sosialistivallankumoukselliset pakenivat kauas Siperiaan tai Eurooppaan, ja jäljelle jääneet uhkasivat tappaa Koltšakin. He saivatkin aikaan pienen kapinan Omskissa 22. joulukuuta, jonka kasakat ja tšekkiläislegioona kukistivat teloittaen noin 500 kapinallista.
Sosiaalivallankumoukselliset alkoivat neuvotella puna-armeijan kanssa ja niinpä puna-armeija ja sosialistivallankumouksellisten joukot yhdistyivät tammikuussa 1919. Koltšak loi korruptoituneen sotilasdiktatuurin ja vangitutti poliittiset vastustajansa. Koltšak hyökkäsi noin 110000 miehen voimalla 95000 bolševikkisotilasta vastaan.
Vuoden [[1919]] maaliskuussa hän ylitti [[Ural (vuoristo)|Uralin]] ja eteni [[Moskova]]n suuntaan. Valkoiset Koltšakin johtamat sotilaat valtasivat Ufan maaliskuussa 1919. Heikko punainen armeija oli haluton taistelemaan ja vetäytyi. Bolševikkejä vastaan syntyneet kapinat [[Simbirsk]]issä, [[Kazan]]issa, [[Vjatka]]ssa ja [[Samara]]ssa olivat Koltšakin joukoille avuksi. Kevään tullen maa muuttui mutaiseksi, joukot eivät saaneet sen takia huoltoa ja uupuivat. Koltšak oli jo 1918 menettänyt puolalaisten ja tšekkoslovakialaisten armeijoiden tuen, jotka väittivät Koltšakin tukevan brittejä ja sosialistivallankumouksellisia. Maassa olevien Yhdysvaltain 7000 miehen vahvuisten joukkojen komentaja William S. Graves ei pitänyt Koltšakista, jota piti kuningasmielisenä ja autokraattisena. Bolševikit hyökkäsivät huhtikuussa 1919 kohti Ufaa, ja molemmat osapuolet taistelivat ankarasti.
[[Mihail Tuhatševski|Tuhatševskin]] johtamat venäläiset saavuttivat Ufan 9. päivä kesäkuuta, kuukautta myöhemmin ylittivät Uralin vuoret, ja saapuivat [[Tšeljabinsk]]iin 25. heinäkuuta ajaen valkoiset kahteen suuntaan, sekä pohjoiseen että etelään yhdistymään lopuksi samoille alueille. Valkoiset pitivät nyt linjaa Tobol- ja Išmijoilla pyrkien pysäyttämään punaiset.
Linja piti lokakuun puoliväliin asti, mutta taistelut kuluttivat valkoisten joukkoja nopeammin kuin mitä he kykenivät täydentämään. Lokakuun puolivälissä punaisten hyökkäys mursi Tobol-joen linjan, ja marraskuussa valkoiset vetäytyivät järjestymättömänä joukkona kohti Omskia.
Samoihin aikoihin Koltšakin alueella syntyi paikallista oppositiotoimintaa, ja kansainvälinen tuki heikkeni brittien alkaessa tukea enemmän valkoista kenraalia [[Denikin]]iä. [[Gajda]]n johtamat tšekkoslovakialaiset joukot kapinoivat nyt avoimesti. Punaiset valtasivat Omskin marraskuun 14. päivänä ilman mainittavaa vastarintaa, ja vangitsivat 50000 sotilasta ja 10 kenraalia, sekä saivat haltuunsa suuret määrät ampumatarvikkeita.
Koltšak pakeni marraskuun 13. päivänä junalla kohti itää, mutta kapinalliset junaa hallitsevat tšekkoslovakialaiset pysäyttivät junan Nižneudinskissa. Myöhään joulukuussa Irkutsk joutui kapinoivan sosialistivallankumousryhmän haltuun. Kapinalliset erottivat Koltšakin alueen johdosta.
Niinpä Koltšak irtisanoutui 4. tammikuuta [[1920]] valtionhoitajuudesta kapinoinnin vuoksi, luovuttaen johtajuutensa Denikinille ja siirtäen Irkutskin joukkojen johdon [[atamaani]] G. M. Semjonoville. Luultavimmin tšekkoslovakialaiset lupasivat Koltšakille turvallisen poistumisen maasta, mutta paikalliset punaiset pidättivät hänen 14. tammikuuta 1920. Koltšak oli vähän aikaa vasemmiston vankina. Hänet teloitettiin ampumalla 6. helmikuuta pääministerinsä V. Pepelajevin kanssa. Puna-armeija saapui Irkutskiin 7. maaliskuuta 1920.
== Katso myös ==
*[[Venäjän sisällissota]]
[[Luokka:Amiraalit|Koltšak, Aleksandr]]
[[ca:Alexander Vassilièvitx Koltxak]]
[[cs:Alexandr Vasiljevič Kolčak]]
[[cy:Aleksandr Kolchak]]
[[de:Alexander Wassiljewitsch Koltschak]]
[[en:Aleksandr Kolchak]]
[[es:Aleksandr Kolchak]]
[[eo:Aleksandr Kolĉak]]
[[fr:Alexandre Vassilievitch Koltchak]]
[[it:Aleksandr Vasil'evič Kolčak]]
[[lt:Aleksandras Kolčiakas]]
[[ja:アレクサンドル・コルチャーク]]
[[pl:Aleksandr Kołczak]]
[[ro:Alexandr Kolceak]]
[[ru:Колчак, Александр Васильевич]]
[[sr:Александар Колчак]]
[[sv:Aleksandr Koltjak]]
[[zh:高尔察克]]
===Kohteliaisuus===
| |||