Ero sivun ”Japanin kieli/Kielioppi” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 195.255.169.2 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Nikerabbit tekemään versioon.
Rivi 1:
[[Kuva:Kolchak.jpg|frame|Tsaarinaikainen venäläinen amiraali Koltšak, joka johti valkoista armeijaa bolševikkeja vastaan.]]
===Taivutus===
Japanin kielessä sekä verbit että adjektiivit taipuvat, mutta eivät persoonamuodoissa. Japania kirjoittaessa on huomattava, etta kanjeilla kirjoitettu sanavartalo ei koskaan muutu, vaan taivutusmuodot kirjoitetaan sanan perään kana-merkeillä (''okurigana'' eli "saattava ''kana''").
 
'''Aleksandr Vasiljevitš Koltšak''' (Александр Васильевич Колчак), [[4. marraskuuta]] [[1874]], [[Pietari (kaupunki)|Pietari]] – [[7. helmikuuta]] [[1920]], [[Irkutsk]]) oli venäläinen laivaston amiraali ja arktisten alueiden tutkija, ja vastavallankumouksellinen valkoinen sotilasjohtaja [[Venäjän sisällissota|Venäjän sisällissodassa]] 1918–1920 itäisellä rintamalla.
Kuten suomen kielessä, futuuria ei tunneta ja japanissa on vain preesens (''-u'') ja imperfekti (''-ta''). Taivutukset voivat silti olla varsin monimutkaisia: 食べる ''taberu'' (syödä) voi taipua muotoon 食べさせられた ''tabesaserareta'' (syötätettää), ts. kausatiivin passiivin imperfekti, ja apuverbejä käytetään runsaasti. Erityisesti puhekielessä onkin yleistä, että lause koostuu yksinomaan verbeistä: ''motte kite iru'', kirj. "ottaen-tullen-on" olisi tyypillinen tapa ilmaista "otin mukaani", jos tekijä ja kohde on määritelty jo aiemmin.
 
==Tausta==
Adjektiivit taasen eivät taivu suomen lailla substantiivin mukaan, vaan verbien lailla mm. kielteiseksi ja aikamuodon mukaan: 赤い ''akai'' (punainen) > 赤くない ''akakunai'' (ei punainen) > 赤くなかった ''akakunakatta'' ([ei ollut] punainen - adjektiivi on menneessä muodossa, joten sille ei ole suoraa suomenkielistä vastinetta).
Koltšak oli laivaston upseerin poika ja valmistui laivaston akatemiasta 1894. Hän palveli mm. [[Vladivostok]]issa [[Itä-Siperia]]ssa ja [[Kronstadt]]issa [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]n lähellä. Koltšak oli mukana Tollin [[naparetket|naparetkellä]] 1900, jossa Toll katosi, mutta Koltšak palasi 1902. Koltšak otti osaa myöhemmin kolmeen naparetkeen ja sai sen takia kutsumanimen ''Koltšak-Poljarnyi'' (Napa-Koltšak).
 
Vuonna 1905 Koltšak oli japanilaisten saartamassa [[Lüshun|Port Arthur]]issa [[Venäjän-Japanin sota|Venäjän-Japanin sodassa]], haavoittui ja jäi sotavangiksi. Sodan jälkeen hänet nimitettiin kapteeniksi Venäjän Itämeren laivastoon. Ensimmäisessä maailmansodassa Koltšak oli laivaston komentaja Itämerellä ja Mustallamerellä ja kohosi sodassa vara-amiraaliksi.
Japanin substantiivit eivät taivu koskaan. Suomen kielen substantiivien taivutuksia vastaavia merkityksiä saadaan aikaan liitepartikkeleilla. Liitepartikkelit kirjoitetaan hiraganalla sanan loppuun.
 
Vuoden 1917 [[Helmikuun vallankumous|helmikuun vallankumouksen]] jälkeen Koltšak säilytti komentajuutensa, mutta kesällä matruusien neuvosto erotti hänet. [[Kerenski]]n nk. väliaikainen hallitus nimitti Koltšakin Venäjän Yhdysvaltain laivastoasiamieheksi.
Yleisimpiä liitepartikkeleita ovat
 
Koltšak matkusti Britanniaan ja Yhdysvaltoihin, Japaniin ja Mantšuriaan. Liittoutuneet päättivät lähettää ensin Koltšakin Mesopotamiaan, mutta ajattelivat sitten että Koltšakista olisi enemmän hyötyä bolševikkien kukistajina, ja saivat Koltšakin suostumaan palaamaan Venäjälle.
* は ''ha'' - äännetään ''wa'', käytetään lauseen teeman merkkinä, ks. edellä
* が ''ga'' - käytetään subjekti- ja objektityyppisiin merkityksiin
* の ''no'' - käytetään genetiivin tyyppisiin merkityksiin
* を ''wo'' - äännetään ''o'', käytetään yleensä objektin muodostamiseen
* に ''ni'' - perusmerkitys "jossakin", "jonnekin"
* へ ''he'' - äännetään ''e'', perusmerkitys "jonnekin"
* で ''de'' - perusmerkitys "jossakin", "jollakin"
 
==Valkoisten joukkojen johtaja==
Esimerkiksi 人は バスで 東京へ 行く , ''hito wa basu de Tookyoo he iku'' = Bussilla Tokioon menevä ihminen.
[[Lokakuun vallankumous|Lokakuun vallankumouksen]] jälkeen Koltšak palasi [[Siperia]]an taistelemaan bolševikkeja vastaan. Paikallisella vastavallankumouksella hallituksella oli hallussaan lähes koko Siperia, mutta se oli hyvin epäsuosittu. Koltšak nousi paikallisen [[sosialistivallankumoukselliset]] kaataneessa atamaani Krasilnikovin johtamassa, kasakoiden tekemässä vallankaappauksessa alueen johtoon. Sosialistivallankumoukselliset pidätettiin, ja jäljelle jääneet kabinetin jäsenet valitsivat marraskuussa [[Omsk]]in valkoisen hallituksen puolustusministeriksi ja valtionhoitajaksi, käytännössä diktaattoriksi.
 
Amiraaliksi itseään kutsuvat Koltšakin virallinen titteli oli ylin johtaja, ''Verhovnyi Pravitel''. Sosialistivallankumoukselliset pakenivat kauas Siperiaan tai Eurooppaan, ja jäljelle jääneet uhkasivat tappaa Koltšakin. He saivatkin aikaan pienen kapinan Omskissa 22. joulukuuta, jonka kasakat ja tšekkiläislegioona kukistivat teloittaen noin 500 kapinallista.
Japanin kielessä ei ole varsinaista monikkoa. Sanoista käytetään samoja muotoja riippumatta siitä, onko puheen kohteita yksi vai useampia.
 
Sosiaalivallankumoukselliset alkoivat neuvotella puna-armeijan kanssa ja niinpä puna-armeija ja sosialistivallankumouksellisten joukot yhdistyivät tammikuussa 1919. Koltšak loi korruptoituneen sotilasdiktatuurin ja vangitutti poliittiset vastustajansa. Koltšak hyökkäsi noin 110000 miehen voimalla 95000 bolševikkisotilasta vastaan.
Lukumääriä ilmoittaessa on käytettävä erityisiä laskusanoja: "kolme kurkkua" on japaniksi ''kyuuri san-pon'', kirjaimellisesti "kurkku kolme-(pitkulainen)", kun taas "kolme paperia" on ''kami san-mai'', "paperi kolme-(litteä)". Käytettävä laskusana riippuu laskettavien kohteiden laadusta. Esimerkiksi Akira Kurosawan elokuva Seitsemän samuraita on japaniksi ''Shichi-nin-no samurai'' (七人の侍) eli Seitsemän (ihmistä) samuraita, mutta eläinsatu Seitsemän samuraita on ''Shichi-hiki-no samurai'' (七匹の侍) eli Seitsemän (eläintä) samuraita.
 
Vuoden [[1919]] maaliskuussa hän ylitti [[Ural (vuoristo)|Uralin]] ja eteni [[Moskova]]n suuntaan. Valkoiset Koltšakin johtamat sotilaat valtasivat Ufan maaliskuussa 1919. Heikko punainen armeija oli haluton taistelemaan ja vetäytyi. Bolševikkejä vastaan syntyneet kapinat [[Simbirsk]]issä, [[Kazan]]issa, [[Vjatka]]ssa ja [[Samara]]ssa olivat Koltšakin joukoille avuksi. Kevään tullen maa muuttui mutaiseksi, joukot eivät saaneet sen takia huoltoa ja uupuivat. Koltšak oli jo 1918 menettänyt puolalaisten ja tšekkoslovakialaisten armeijoiden tuen, jotka väittivät Koltšakin tukevan brittejä ja sosialistivallankumouksellisia. Maassa olevien Yhdysvaltain 7000 miehen vahvuisten joukkojen komentaja William S. Graves ei pitänyt Koltšakista, jota piti kuningasmielisenä ja autokraattisena. Bolševikit hyökkäsivät huhtikuussa 1919 kohti Ufaa, ja molemmat osapuolet taistelivat ankarasti.
Monikollisia ilmaisuja voidaan lisäksi tietyissä tapauksissa muodostaa muutamilla liitepartikkeleilla kuten ''-ra'', ''-tachi'' ja ''-gata'' sekä toistamalla sana kahteen kertaan. Toistossa sanan jälkimmäisen kerran aloittava konsonantti usein muuttuu soinnilliseksi. Esimerkkejä: ''watashi'' = minä, ''watashitachi'' = me, minun seurueeni;
 
''hito'' = ihminen, ''hitobito'' = ihmiset
[[Mihail Tuhatševski|Tuhatševskin]] johtamat venäläiset saavuttivat Ufan 9. päivä kesäkuuta, kuukautta myöhemmin ylittivät Uralin vuoret, ja saapuivat [[Tšeljabinsk]]iin 25. heinäkuuta ajaen valkoiset kahteen suuntaan, sekä pohjoiseen että etelään yhdistymään lopuksi samoille alueille. Valkoiset pitivät nyt linjaa Tobol- ja Išmijoilla pyrkien pysäyttämään punaiset.
 
Linja piti lokakuun puoliväliin asti, mutta taistelut kuluttivat valkoisten joukkoja nopeammin kuin mitä he kykenivät täydentämään. Lokakuun puolivälissä punaisten hyökkäys mursi Tobol-joen linjan, ja marraskuussa valkoiset vetäytyivät järjestymättömänä joukkona kohti Omskia.
 
Samoihin aikoihin Koltšakin alueella syntyi paikallista oppositiotoimintaa, ja kansainvälinen tuki heikkeni brittien alkaessa tukea enemmän valkoista kenraalia [[Denikin]]iä. [[Gajda]]n johtamat tšekkoslovakialaiset joukot kapinoivat nyt avoimesti. Punaiset valtasivat Omskin marraskuun 14. päivänä ilman mainittavaa vastarintaa, ja vangitsivat 50000 sotilasta ja 10 kenraalia, sekä saivat haltuunsa suuret määrät ampumatarvikkeita.
 
Koltšak pakeni marraskuun 13. päivänä junalla kohti itää, mutta kapinalliset junaa hallitsevat tšekkoslovakialaiset pysäyttivät junan Nižneudinskissa. Myöhään joulukuussa Irkutsk joutui kapinoivan sosialistivallankumousryhmän haltuun. Kapinalliset erottivat Koltšakin alueen johdosta.
 
Niinpä Koltšak irtisanoutui 4. tammikuuta [[1920]] valtionhoitajuudesta kapinoinnin vuoksi, luovuttaen johtajuutensa Denikinille ja siirtäen Irkutskin joukkojen johdon [[atamaani]] G. M. Semjonoville. Luultavimmin tšekkoslovakialaiset lupasivat Koltšakille turvallisen poistumisen maasta, mutta paikalliset punaiset pidättivät hänen 14. tammikuuta 1920. Koltšak oli vähän aikaa vasemmiston vankina. Hänet teloitettiin ampumalla 6. helmikuuta pääministerinsä V. Pepelajevin kanssa. Puna-armeija saapui Irkutskiin 7. maaliskuuta 1920.
 
== Katso myös ==
 
*[[Venäjän sisällissota]]
 
[[Luokka:Amiraalit|Koltšak, Aleksandr]]
 
[[ca:Alexander Vassilièvitx Koltxak]]
[[cs:Alexandr Vasiljevič Kolčak]]
[[cy:Aleksandr Kolchak]]
[[de:Alexander Wassiljewitsch Koltschak]]
[[en:Aleksandr Kolchak]]
[[es:Aleksandr Kolchak]]
[[eo:Aleksandr Kolĉak]]
[[fr:Alexandre Vassilievitch Koltchak]]
[[it:Aleksandr Vasil'evič Kolčak]]
[[lt:Aleksandras Kolčiakas]]
[[ja:アレクサンドル・コルチャーク]]
[[pl:Aleksandr Kołczak]]
[[ro:Alexandr Kolceak]]
[[ru:Колчак, Александр Васильевич]]
[[sr:Александар Колчак]]
[[sv:Aleksandr Koltjak]]
[[zh:高尔察克]]
 
===Kohteliaisuus===