Ero sivun ”Digitaalipiirit/Rekisterit ja laskurit” versioiden välillä

Laskurit ovat sekvenssipiirejä, joissa tietty tilasekvenssi toistuu jatkuvasti. Tärkeä laskurien ryhmä ovat binaarilaskurit. Niiden binaariluvuksi tulkittu sisältö kasvaa tai vähenee yhdellä jokaisella kellopulssin aktiivisella reunalla.

 

 

 

Binaarilaskurit (binary counter) ovat sekvenssipiirejä, jotka käyvät läpi piirin kaikki tilat suuruusjärjestyksessä, kun piirin tila tulkitaan binaariluvuksi. Binaarilukulaskureita on useita erilaisia. Ylöspäin laskevassa binaarilaskurissa tilat kierretään suuruusjärjestyksessä nollasta ylöspäin, joten esimerkiksi kolmibittisessä binaarilaskurissa peräkkäiset tilat ovat 000, 001, 010, 011, 100, 110, 111, 000, jne. Kolmibittisen alaspäin laskevan binaarilaskurin tilat ovat päinvastaisessa järjestyksessä. Kaksisuuntainen laskuri laskee molempiin suuntiin. Sen laskemissuunta valitaan ohjastulon avulla. Mikäli ylöspäin laskevan binaarilaskurin alkuarvo on 0, sen voidaan tulkita laskevan saapuvien kellopulssien määrää.

 

 

===Rengaslaskuri===

Jos siirtorekisterin viimeisen kiikun lähtö kytketään sen ensimmäisen kiikun tuloon, saadan rengaslaskuri (ring counter). Rengaslaskurin sisältönä oleva bittikuvio kiertää niin, että n-bittisen laskurin sisältö on ennallaan n:n kellopulssin jälkeen.

 

 

===Johnson-laskuri===

JK-kiikuilla toteutettu Johnson-laskuri (Johnson counter) muodostetaan niin, että siirtorekisterin viimeisen kiikun lähtö kytketään ensimmäisen kiikun K-tuloon ja viimeisen kiikun lähdön komplementti ensimmäisen kiikun J-tuloon. Johnson-laskurissa kopioituu kellopulssin reunalla viimeisen kiikun tilan komplementti ensimmäiseen kiikkuun. Jos Johnson-laskuri on täynnä nollia, se alkaa täyttyä vasemmalta lukien ykkösillä. Kun se on täynnä ykkösiä, se täyttyy vasemmalta lukien nollilla. n-bittisessä Johnson-laskurissa on käytössä 2n tilaa.

 

==Lähteet==