Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Mayojen tieteet ja taiteet” versioiden välillä

'''Kuuluu osana''': [[Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Mesoamerikka|Mesoamerikan korkeakulttuureihin]]

 

[[Kuva: Maya script reading direction.png|thumb|Maya-kirjoitus oli usein järjestetty luettavaksi kahteen pylvääseen (palstaan).]]Mayojen kirjoitustaito (eli mayahieroglyfit) on toistaiseksi ainoa lähes selvitetty intiaanien kirjoitusjärjestelmä. Kirjoitus on yhdistelmä tavu- ja kuvakirjoitusta (verrattavissa japanilaisten kana-aakkosiin). Varhaisimmat varmasti mayojen kirjoittamiksi tiedetyt tekstit on löydetty 200-luvulta eaa eli varhaiskauden loppupuolelta.

 

Kirjureilla oli keskeinen asema hoveissa ja maya-muotokuvat viittaavat siihen, että hallitisijatkin osasivat ainakin lukea. Näillä saattoi esimerkiksi olla kyniä hiuslaitteessaan. Monista hallitsija-haudoista on löydetty kirjoitusvälineitä kuten mustetta ja kyniä. Vaikka merkkejä oli ehkä joitakin satoja, mutta silti kirjoitustaidon uskotaan olleen harvojen hallussa.

 

[[Kuva:Codex Tro-Cortesianus.jpg|thumb|320px|Kuva Madridin koodeksista.]]Mayojen jälkeen on jäänyt vanhoja käsikirjoituksia, joita kutsutaan koodekseiksi. Niitä ei ole kovin monia. '''Dresdenin koodeksi''' käsittelee lähinnä uskonnollisia menoja, tähtitaivasta, mayoille tärkeän venus-planeetan kiertokulkua ja kalenteria. '''Madridin koodeksin''' sisältö on moninainen ja siihen kuuluu kahdeksan erillistä kirjoitusta. Kirjoitus on lähtöisin Taysalista, viimeiseksi valloitetusta maya-kaupungista.

 

1900-luvulla on ilmaantunut myös lukemattomia väärennöksiä. Siksi Grolierin koodeksi ilmaantuessa sitä pidettiin poikkeuksellisen hyvänä väärennöksenä, mutta tutkimuksen myötä on vähitellen alettu vakuuttua sen aitoudesta. Epäilyksiä sen suhteen on silti edelleen.

 

[[Kuva:Popol vuh.jpg|thumb|Popol vuhin ensimmäinen sivu.]] Popol Vuh on klassisella Quiche kielellä kirjoitettu kokoelma taruja ja jälki-klassisen ajan Quiche-valtakunnan kuninkaiden historiaa. Tarujen jumalat ja kuninkaalliset pyritään historia-osiossa sitomaan yhteen heidän valtaa oikeuttaakseen. Mytologia vastaa esi-klassisen ajan seinämaalauksia, jotka on löydetty San Bartolosta ja klassisen kaudan kuvakieltä.

 

 

 

[[Kuva:Maya numerals.png|thumb|150px|Mayojen lukuja.]]Mayat olivat taitavia matemaatikkoja ja tunsivat tarkkaan tähtitaivaan liikkeet. He käyttivät 20-5 numerojärjestelmää (huom. sormet + varpaat). Laskelmia, joilla ennustettiin tarkkaan esim. auringonpimennyksiä, helpotti se, että he tunsivat nollan (jota ei osattu käyttää vielä keskiajan Euroopassa).

 

Mayojen oletetaan olleen ainut kulttuuri, joka tiesi Orionin olevan tähtisumu ilman, että he olisivat tunteneet teleskoopin käytön. Mayat osasivat hahmottaa tarkan ajankohdan, kun aurinko oli suoraan ylhäällä, mikä tapahtui kahdesti vuodessa, koska he asuivat kääntöpiirin ja päiväntasaajan välissä. Venuksella tiedetään olleen mayojen astronomiassa vielä tärkeämpi asema kuin auringolla ja he pystyivät tarkkaan seuraamaan sen kiertoliikettä. Venuksen nousu ennusti hyvää ja siksi siihen ajankohtaan suunniteltiin niin kruunajaiset kuin sodan aloitus.

 

Toisin kuin Vanhalla mantereella, Väli-Amerikassa oli yhtäaikaisesti käytössä useita rinnakkaisia kalentereita - käytännöllisiä vuosittaisia, rituaalisia ja historiallisia.

 

Näiden lisäksi mayoilla oli vielä muitakin laskutapoja ja he seurasivat taivaan tapahtumia tarkkaan.

 

[[Kuva:Bonampak painting+contrast.jpg|thumb|250px|Mayojen maalaustaidetta]]Maya taidetta on pidetty uudenmaailman hienostuneimpana ja kehittyneimpänä. He kehittivät oman taiteellisen tyylinsä jo esiklassisella kaudella saatuaan vaikutteita olmeekeilta. Myöhemminkin he saivat vaikutteita muilta kulttuureilta kuten olmeekeilta.

 

Jadea käytettiin paljon sekä kaiverruksiin upotettuna että uskonnollisissa esineissä. Mayojen jadenkäsittely taito oli ihmeellinen eihän heillä ollut käytössä metallityökaluja ja kuitenkin jade on hyvin kova materiaali. Myös puuta saatettiin kaivertaa ja siitä on säilynyt joitakin esimerkkejä. Mayojen kuvataidetta on myös harvoissa upeasti kuvitetuissa säilyneissä kirjakääröissä.

 

[[Kuva:PNmodel.jpg|thumb|270px|Pienoismalli maya-kaupungin keskustasta]]Mayojen arkkitehtuuri on yhtä hätkähdyttävää kuin mikä tahansa antiikin ajan arkkitehtuuri. Mayojen hengellisistä keskuksista kasvoi ihmeellisiä kaupunkeja, jotka sopeutuvat yllättävän hyvin kulloiseenkin ympäristöönsä. Lähteet olivat tärkeitä sijoituksen kannalta.

 

Kaupunkeja ei oltu suunniteltu tarkkaan, mutta ne rakentuivat keskusaukioiden ympärille kaupunginosien kehinä. Keskeisiä olivat hovin rakennukset ja suuret pyramiditemppelit sekä toisinaan myös pallokentät, jotka oli yhdistetty kävelyteillä. Keskustan ympärillä olivat alemman aateliston asumukset ja vähempiarvoiset temppelit. Vielä ulompana olivat tavallisen kansan asumukset. Klassisen kauden loppuun asti kaupungit olivat avoimia ja ne linnoitettiin vasta jälkiklassisella kaudella.

 

Näyttävin osa mayojen rakennustaidetta lienevät pyramidit, joita alettiin rakentaa esiklassisen kauden lopulla. Pyramidin harjalla oli kunkin pyramidin pyhittäneen jumalan temppeli. Temppelipyramidien sivut oli porrastettu ja ne oli koristeltu kaiverruksin. Temppelit saatettiin rakentaa uudelleen, joko pitkää kalenterikiertoa noudattaen tai uusien johtajien toiveesta.

 

Temppeli koostui tasanteista ja ainakin yhdelle sivulle rakennetusta portaikosta niiden keskellä. Tasanteet olivat kuin kivin reunustettuja pengermiä, joiden ulkoseinämät olivat yleensä täytetty tiukkaan pakatulla soralla. Kunkin askelman seinäkaiverrukset kuvasivat porraspyramidin tarkoitusta.

 

[[Kuva:Jaguar vase.jpg|thumb|200px|Keramiikka oli arvostettua.]] Alumperin mayat käyttivät sopivasti muotoiltuja kurpitsoja vesi- ja säilytysastioina. Ne olivat kestäviä ja helposti kuljetettavia. Varhainen keramiikka muistuttikin kurpitsoja ja oli koristeltu yksinkertaisin leimoin ja saviliuskoin. Klassisen kauden keramiikka oli kaikkialla hyvin samanlaista. Sen koristeena oli mineraalein väritetyt saviliuskat. Keramiikka sai myös uudenlaisia muotoja.