Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Maya kulttuuri” versioiden välillä

Keskeisessä asemassa uskonnossa olivat kalenteri ja tähtitiede. He seurasivat kuunkiertoa ja Venuksen vaellusta taivaalla. Historia oli tärkeää sillä menneisyyden tunteminen auttaisi ymmärtämään nykyisyyden kiertoa. Ympyrää palvottiinkin täydellisyyden vertauskuvana, vaikka mayat näyttävätkin uskoneen litteään maahan ja kolmiulotteiseen maailmankaikkeuteen.

 

 

Mayojen kulttuuri oli korkeakulttuureista siitä erikoinen, etteivät mayat koskaan kehittäneet metallienkäyttötaitoa, mikä on yllättävää, kun tietää kuinka paljon sotia he kävivät keskenään.

 

Aseistukseksi ja työkaluiksi he valmistivat obsidiaanista tai piikivestä teräviä veitsiä, kirveitä, sirppejä (lähinnä maanviljelyyn) ja keihäänkärkiä. Heillä ei juurikaan ollut kypäriä, mutta kylläkin koristeellisia kilpiä. Lisäksi he pukeutuivat asuihin, joiden tarkoitus oli pelottaa vastustajia. Vähäisemmässä määrin käytettiin myös jousia ja nuolia. [[Kuva:ZacKukProfile.jpg‎ |thumb|Hienorouva Zac Kuk, Palenquen kuningatar, vuodelta 615. Kuvasta käy ilmi erikoinen pään muoto.]]

 

Mayanaiset ovat käyttäneet värikkäitä puuvillavaatteita vuosisatoja. Espanjalaiset ihmettelivätkin näitä vaatteita saapuessaan alueelle. Esi-kolumbiaanisista lähteistä on saatu selville, että jo paljon ennen espanjalaisten tuloa, kullakin kylällä oli oma pukeutumistyylinsä, josta sen asukkaat olivat tunnistettavissa.

 

Pääkallon venyttäminen oli ilmeisesti yllättävän suosittua myös alempien luokkien piirissä, sillä ilmeisesti yli 5/6 löydetyistä kalloista on ollut venytettyjä. Päitä alettiin venyttää jo esiklassisella kaudella ja venyttäminen yleistyi vielä hieman loppua kohden. Yläluokan päänmuoto oli kuitenkin hienostuneempi. Molempien sukupuolten päitä muokattiin yhtä lailla.

 

[[Kuva:Central American Tapir-Belize20.jpg|thumb|Mayat metsästivät muun muassa tapiireja.]]

Keskeisessä asemassa mayojen ruokavaliossa olivat maissi, pavut ja kesäkurpitsat. Maissia liotettiin limemehu-vedessä, jauhettiin ja leivottiin pannukakkuja tai valmistettiin maissivelliä. Tämä liotustapa saa b-vitamiini niasiinin liikkeelle. Luonnostaan melko mauttomat pavut maustettiin chilillä.

Varhaisten lähetyssaarnaajien kuvausten mukaan mayat naiset leipoivat maissileipää kahdesti päivässä ja valmistivat patoja vihanneksista ja lihasta. Mayojen kaupankäynti ja ruokatalous olivat hyvin kehittyneet.

 

[[Kuva:Coat of arms of Tenabo.svg|thumb|Nykyajan vaakunassa on kuvattu kahdesti maissijumala Yum Kaax.]]Maissinviljelyn aloittamisella on katsottu olleen keskeinen merkitys mayojen kulttuurin kehitykselle. Sitä ennen mayat olivat keräilijä-metsästäjiä. Järvien sedimenteistä löydetyistä siitepölyistä on päätelty, että maissia, auringonkukkaa, puuvillaa ja muitakin kasveja on viljelty alueella jo 2500 eaa.

 

Kaskeamisen ohella käytettiin erityisesti viljelykiertoa ja sekä mayojen kehittämää milpa-viljelyä. Siinä eri lajeja kylvetään samaan peltoon, joko niin, että niitä kylvetään samaan koloon tai vuoro riveihin. Mikäli viljely on liian tehostettua, milpa-viljelmä voi joutua epätasapainoon. Viljelmiä pengerrettiin tarvittaessa ja niille johdettiin vettä kanavien avulla. Kalkkikivi oli kuitenkin haurasta ja pengermät helposti murtuvia.

 

[[Kuva:JadeColours.jpg|thumb|Jade oli arvokasta kauppatavaraa.]]Pienet maatilat olivat pääosin omavaraisia. Kuitenkin nekin joutuivat ostamaan tarvikkeita, joita eivät itse kyenneet tuottamaan kuten suolaa, saviastioita ja työkaluja. Käsityöläiset puolestaan vaihtoivat tuotteitaan ruokaan. Koska raaka-aineita oli suhteellisen hyvin saatavilla ei pikkukaupunkejenkaan tarvinnut välttämättä käydä kauppaa kaukaisien kohteiden kanssa.