Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Pohjois-Andit” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus #53061, jonka teki Sankarip (keskustelu)
Guillom (keskustelu | muokkaukset)
p Käyttäjän Gurumasa (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Sankarip tekemään versioon.
Rivi 1:
'''Kuuluu osana''' [[Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Esikolumbiaaniset kulttuurit|Esikolumbiaanisiin kulttuureihin]].
HOMOO!!!
 
==Ecuador ennen Inkoja==
[[Kuva:Ec-map.png|thumb|220px|left]]
 
===Valdivian kulttuuri (n. 3500-1500 eaa)===
 
Tämä nyky-Equadoriin sijoittunut kulttuuri oli varhaisimpia paikalleen asettuneita Amerikan kulttuureja. Kulttuurissa elettiin kalastuksella ja maanviljelyllä, toisinaan metsästettiinkin. Sen piirissä viljeltiin maissia, kidney papuja, kurpitsaa, chiliä, kassavaa ja puuvillaa.
 
Kulttuuri on tunnettu pienistä naispatsaisa, Valdivian venuksista. Jokainen löydetty patsas on ollut hieman erilainen ja ne poikkeavat varsinkin hiustyyleiltään. Uskotaankin, että ne ovat esittäneet todellisia ihmisiä. Niitä on luultavasti käytetty hedelmällisyys-riiteissä (eli uskonnollisissa menoissa).
 
[[Kuva:Tolita-Tumaco gold figure 1st century BC.jpg|thumb|100px|La Tolitan kultahahmo]]
 
===La Tolita (600 eaa- 400 jaa)===
Kulttuuri oli vahvasti hierarkinen (eli luokkaerot olivat suuret). Huipulla oli uskonnollinen ja poliittinen yläluokka. La Tolitan saari muodosti uskonnollisen keskuksen. Elinkeinoina olivat maanviljelys, metsästys, kalastus ja keräily. He työstivät kultaa, hopeaa, platinaa ja kuparia. Korkean sulamispisteen omaavan platinan käsittely taito opittiin muutoin vasta 1800-luvulla. Keramiikka oli tyyliteltyä.
 
===Manta kulttuuri ( 500/800 – 1530 jaa)===
Nykyisen Equadorin alueella sijainnut Manta-kulttuuri kävi kaupaa Perun ja Meksikon kulttuurien kanssa. Sen kaupungeissa saattoi asua 20 000 asukasta. He valmistivat teskstiilejä, keramiikkaa ja kulta- ja hopea esineitä.
 
===Ydistymiskausi ja Shyris/Quitus-Caras valtakunta 980-1460 ===
Ecuadorin alueen kansat alkoivat yhdistyä 500-luvulla pienistä yhteisöstä kohti yhä suurempia kuningaskuntia. Yhdistyminen oli pääosin rauhanomaista. Kulttuuri oli hyvin johtajakeskeinen.
 
Valtakunnan pääkaupunki oli 1200-luvulta asti Quito, jossa uskotaan tunnetun astrologiaa (perustuen muinaiseen rakennusten sijoitteluun). Kaupungin alkuperäinen nimi Quitsa-to tarkoittaa maan keskusta ja viitannee sen sijaintiin päiväntasaajalla. Arkeologisten kaivausten perusteella kaupungin historia ulottuu 1500 eaa asti. Toinen merkittävä kaupunki oli rannikon keskus Caran (Caras-heimo).
 
Quitosta pohjoiseen sijaitsevassa Cochasquísta on löydetty 13 pyramidin muotoista maakumpua. Kunkin kummun päällä on ollut jokin tärkeä julkinen rakennus. Kummut oli rakennettu tuliperäisestä materiaalista.
 
Inkat valloittivat kuningaskunnan n. 1460.
 
==Kolumbian kulttuureja==
[[Kuva:Cacique Quimbaya de oro (M. América, Madrid) 01.jpg|thumb|100px|Kultainen mies]]
Tässä vain pari esimerkkejä Kolumbian monimuotoisista kulttuureista.
 
===Quimbaya kulttuuri (n. 100 eaa - 1000 jaa.)===
Kulttuuri sijoittui Cauca-joen laaksoon Kolumbiaan ja on tunnettu upeista kultaesineistään, joista useimmat ovatkin itseasiassa kullan ja kuparin seosta tumbagaa (30% kuparia). Kuva-aiheina olivat useimmiten ihmiset ja toisinaan myös hedelmät sekä erityiset kalkkiajauho-astiat (usein naisen muotoisia). Kullasta valmistettiin jopa ongenkoukkuja.
 
Vainajat haudattiin koverretuissa puunrungoissa ja mukaan laitettiin pyhää kultaa oppaaksi tuonpuolleiseen. Vainajalle saatettiin esimerkiksi pukea kultainen hautajaisnaamio. Kulttuurissa oli kehittynyt yhteiskuntarakenne. Päälliköt kuvattiin jaguaari-, sammakko- tai lisko-miehinä. Kulttuuri hävisi tuntemattomasta syystä.
 
===Muisca (1 eaa - 1400 jaa) ja Tairona (300 eaa - 1600-luku)===
[[Kuva:Tairona pendant Louvre 70-2003-14-1.jpg|thumb|120px|Tairona riipus]]Näiden kahden sukulaiskansan (Chibcha) kulttuurit olivat eräitä edistyneimpiä. Maanviljelys saapui chibcha-kansan pariin n. 1200 ennen ajanlaskun alkua Väli-Amerikasta. Ihmiset asettuivat paikalleen ja kyläyhteisöt alkoivat muotoutua. Sen jälkeen seurasi sekä Väli-Amerikasta että Karibialta parikin kulttuuriaaltoa.
 
El Dorado myytti on saanut alkunsa rituaalista, jossa muisca kansan johtaja peitti itsensä kultapölyyn. Heillä oli taitava kastelujärjestelmä. Taironat olivat kansan toinen päähaara, joiden jälkäläisiä on kogi-kansa. Ciudad Perdida, "kadotettu kaupunki" löydettiin 1975. Sieltä löytyi talon pohjia, kivisiltoja, terassiviljelmiä ja hautoja. Kaupungissa lienee asunut 1500 - 2500 asukasta. Kulttuuri on parhaiten tunnettu taitavista kultatöistään.
 
==Chachapoyas==
[[Kuva:Mapa cultura chachapoyas.png|thumb|80px]]
Nämä pilvisotureiksi kutsutut intiaanit asuivat niin kutsutuissa pilvi metsissä trooppisten sademetsien laitamilla noustaessa Amazonin sademetsistä Andien vuorille. Aluetta kutsutaan toisinaan Amazonin Andeiksi. Huolimatta, että he asuvat Amatsonin metsissä, heidän kulttuurinsa on kuitenkin selkeästi Andien kulttuuri.
 
Chakapoyas kulttuuri (800-1400-luvuilla) harrasti terassiviljelyä ja ilmeisesti juuri viljelymaat olivat houkutelleet heidät vuorten itä puolelle. He rakensivat sinne kaupunkeja, joissa kivirakennukset olivat pystytetty nostetuille perustuksille. Heidän muuraustaitonsa on hämmästyttävän taitavaa. Vaatteet olivat usein koristeltu punaisella ja keramiikka ei ollut erityisen monimutkaista. On löydetty linnun kuvin maalattuja vaatteita. He maalasivat myös talojensa seinät ja koristelivat ne esimerkiksi eläinhahmoin. Keskuksia olivat mm. Gran Vilaya ja Gran Pajáten.
 
[[Kuva:Cuelap ruins.jpg|thumb|Kuelap linnoitus]] He valmistivat ihmishahmoisia sarkofageja eli kivisiä ruumisarkkuja, jotka asetettiin luoliin tai hautasivat vainajansa mausoleumeihin eli hautarakennuksiin. Nekin sijaitsivat lähellä luolia pieninä rykelminä.
 
===Kuelap-linnoitus===
Kuelap oli yksi pilvisoturien mahtavimmista linnoituksista, jossa asuttiin n. 800-1500. Se on kooltaan 600 metriä kertaa 110 metriä. Linnoitus sijaitsee 3000 metrin korkeudessa. Rakennukset ovat eri terassi kerroksissa. Näyttää siltä, että kyseessä oli pyhä kaupunki, jossa asui kulttuuria hallinnutta papistoa.
 
==Sican kulttuuri==
[[Kuva:Mapa cultura lambayeque.png|thumb|80px]]
Sicanin kulttuuri kukoisti Pohjois-Perussa Lambayequen laaksossa 700-1100-luvuilla ja tunnetaankin myös nimellä Lambayeque kulttuurina. Se rakensi kaupunkeja ja kanavia sekä pyramideja ja kuningashautoja. Se oli kuuluisa hienoista metallitöistään.
 
Alueella oli kymmenkunta suurempaa keskusta. Kansakunta oli uskonnollisesti ohjautunut. Kulttuuri kävi kaupaa pitkienkin matkojen päähän tuoden tuotteita mm. Equadorista (simpukankuoret ja kotilot), Columbiasta (smaragdit ja meripihka) ja Chilestä (sininen kivi). Kultaa tuotiin idästä. Batán Granden 30 suurta savikumpua ovat eräiden arvioiden mukaan suurimpia rakennelmia Etelä-Amerikassa ennen Kolumbusta.
 
[[Kuva:Ethnologisches Museum Dahlem Berlin Mai 2006 002.jpg|thumb|100px|Seremoniaveitsi]]
 
===Metallityöt===
Sican kulttuurissa metallitöitä valmistettiin valamalla niin sanotulla kadonneen vahan menetelmälläl. Siinä haluttu esine muotoillaan ensin vahasti. Sitten se ympäröidään savella, joka poltetaan keramiikaksi ja kovettu. Kuumuudessa vaha sulaa pois ja jättää jäljelle savi muotin, johon metalli sitten valetaan. Kun valos on valmis, savimuotti rikotaan.
 
Esineitä valmistettiin kullasta, hopeasta ja arseenikuparista. Sican arseenikupari on uudesta maailmasta löydetyistä metallista lähinnä vanhan maailman pronssia muistuttava. Sepät valmistivat esineiden lisäksi pieniä "kultakortteja", joita käytettiin rahana. Keskisillä Andeilla rahaa ei käytetty, mutta Equadorissa oli ilmeisesti samantapaisia metallikortteja.
 
 
[[Luokka: Wikijunior Muinaiset kulttuurit]]