Verbit taipuvat neljässä eri konjugaatiossa, joiden lisäksi on olemassa epäsäännöllisiä verbejä. Seuraavassa taulukossa on esimerkki jokaisesta konjugaatiosta. Kullekin konjugaatiolle ominaiset taivutuspäätteet ovat lihavoitu.
* Toisen konjugaation verbi kuuluu '''IIb''':hen, jos sen viimeinen kirjain on k, p, t, s tai x("'''k'''o'''p'''u'''t'''u'''s''' '''x'''"). Muussa tapauksessa se kuuluu '''IIa''':han.
* Epäsäännöllisillä ja nelosryhmän verbeillä ei ole varsinaista logiikkaa taipumisessa, Wikikirjastossa on [[Ruotsin kieli/Epäsäännölliset verbit|lista sekä IV-konjugaation että epäsäännöllisistä verbeistä]].
Supiinia käytetään menneen ajan muodoissa ja apuverbinä on ''ha'': perfektissä muodossa har ja pluskvamperfektissä hade.
Tulevaa aikaa, erityisesti lähitulevaisuutta käsitellessä voidaan käyttää myös tavallista preesensiä. Muita mahdollisia tapoja ovat kommer att + infinitiivi -rakenne sekä apuverbin ska tai tänker avulla.