Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Keski-Andien varhaiskehitys” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Sivun sisältö korvattiin sisällöllä ”SAATANAN MIKKO JA STR4ND” |
p Käyttäjän GRB-89 SUKKANUKKE SAATANA (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Emppu tekemään versioo |
||
Rivi 1:
'''Kuuluu osana''' [[Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Esikolumbiaaniset kulttuurit|Esikolumbiaanisiin kulttuureihin]].
==Esikeraamisen kauden keskivaihe (6000-3000 eaa)==
[[Kuva:MomiaChinchorro.jpg|thumb|Chinchorron muumioita]]Maanviljely alkoi Keski-Andien alueella n. 6000 eaa puutarhaviljelynä, jossa viljeltiin papuja ja kurpitsaa. (Eräiden tutkijoiden mukaan ylänköalueella olisi viljelty juureksia jo 10 000 eaa.). Puuvillan viljely aloitettiin n. 4200 eaa. Tällä kaudella rakennettiin pysyviä kyliä ja haudattiin vainajia uskonnollisin menoin. Kaudella on rakennettu parikin kivellä peitettyä maakumpua, jotka ennustelivat tulevaa kehitystä.
=== Chinchorron kulttuuri (5000-1600 eaa)===
Kulttuuria harjoittivat Atacaman autiomaassa asuneet kalastajat. Kulttuurin huippukaudella n. 90% ravinnosta saatiin merestä. Verkkoja on Pohjois-Chilessä osattu valmistaa kaislasta jo 7000 eaa. Ongenkoukut keksittiin ehkä 5000 eaa. Chicorron kulttuuri oli tunnettu muumioistaan, jotka jakautuvat kahteen kauteen varhaisempaaan mustien muumioiden (5000-3000 eaa) ja nuorempaan punaisten muumioiden (2500-2000 eaa) kauteen.
==Esikeraamisen kauden loppuvaihe (3100-1800 eaa)==
Tällä kaudella syntyi sivilisaation pohja. Ihmiset asettuivat asumaan suuriin kyliin, jossa rakennettiin pyramidin-mallisia maakumpuja. Keskukset olivat pienoisia kaupunkivaltioita. Kalastus oli tärkeä elinkeino ja pienimuotoista maissinviljelyä harrastettiin kastelukanavien avulla. Viljeltiin myös kurpitsaa ja puuvillaa.
Kauppaverkosto ulottui rannikolta sisämaahan. Verrattaessa vanhan maailman esikeraamiseen kauteen, kannattaa huomata, että täällä syntyi temppelikeskuksia ennen keramiikkaa (poikkeuksena ehkä esikeraaminen Jeriko). Pohjois-Andien alueella (Equadorissa) oli samaan aikaan Valdivian kulttuuri.
===Norte Chico===
[[Kuva:PeruCaral01.jpg|thumb|Caralin-pyramidikumpuja]]Tunnetaan myös '''Caral-kulttuurina''' keskeisen löytöpaikan mukaan. Kulttuuri ei tuntenut keramiikkaa, eivätkä arkeologit ole havainneet merkkejä taiteesta. Näyttävin saavutus oli monumenttiarkkitehtuuri erityisesti maakummut ja maahan kaivetut pyöreät aukiot. Kulttuurissa on nähtävästi tunnettu vaatteiden valmistus. Caralia on pidetty uskonnollisena keskuksena ja mikäli hallintoa oli se lienee keskittynyt uskonnon ympärille.
[[Kuva:PeruCaral15.jpg|thumb|left|Portaat Caralissa]]Ruokavalioon kuului jamssi (camote), kesäkurpitsa, pavut ja quava sekä paikallisia erikoisuuksia lucuma-hedelmä ja pacau-palkokasvipuu. Maissia ei ilmeisesti viljelty. Lisäksi syötiin merenherkkuja, kalaa, simpukoita, levää ja merinisäkkäitä. Näitä ei tietenkään ollut saatavilla kovin syvällä sisämaassa. On kuitenkin ajateltu, että meren antimilla on ollut merkittävä vaikutus Andien kulttuurien kehitykseen. Maaseudun väki saattoi hallita kalastajia puuvillalla, jota tarvittiin verkkojen valmistukseen. Kenties oli kuitenkin kyse molemminpuolisesta riippuvuudesta, sillä kalasta saatiin tarvittavaa proteiinia.
==Alkujakso (2000-900 eaa)==
[[Kuva:Sanpedro6.jpg|thumb|Pala muuria]]Alkuaika tai varhainen muotoutumisvaihe oli se kehitysvaihe muinaisen Perun rannikolla ja ylätasangolla, jolloin saviastioiden valmistustaito ja maissinviljely levisivät. Temppelikeskuksia ilmestyi rannikolle, jokilaaksoihin ja sisämaahankin. Yhteiskunta lienee ollut melko eriarvoinen. Kauden alkuvaiheessa varallisuuserot olivat pieniä, mutta lisääntyivät loppua kohden.
Kausi oli U-temppeleiden ja pyörösyvänteiden kulta-aikaa. Näissä järjestettiin uskonnollisia menoja (rituaaleja) maan- ja merenjumalan kunniaksi. Kangaspuut otettiin käyttöön ja viljelmiä alettiin kastella kanavien avulla. Kultaa alettiin käsitellä sisämaassa 1500 eaa.
Alkujakso näyttää loppuneen äkillisesti. Temppelien rakennustyöt ovat jääneet paikoin kesken. Taustalla saattoi olla ilmastonmuutos, kapina tai ryöstöretket. Samoihin aikoihin kulttuurijakson päättymisen kanssa alkoi alueen maissinviljely.
===U-temppelit===
Temppelipihat olivat usein asetettu ilmansuuntien mukaan tai vastavirtaan avautuviksi. Takana korkeaa katkaistu pyramidi-kukkulaa ja reunoilla pitkulaiset korokkeet. Keskellä oli usein upotettu aukio. Temppeleissä oli kiviveistoksia ja seinäkaiverruksia. U-temppelit olivat pitkän kehityksen tulos. Temppelit olivat aikaisempia suurempia. Uusia rakennuksia saatettiinkin rakentaa entisten paikalla. Koon kasvuun saattoi vaikuttaa väestön määrän kasvu. Suurissa keskuksissa saattoi olla jopa viisi temppeliä ja suurimmat temppelit olivat sivuiltaan jopa 400 metriä pitkiä.
=== Casmajoen laakso ===
Casmajoen laakso oli tällä aikakaudella tiheään asuttu ja kulttuurisesti rikas. Sitä pidetäänkin aikakauden keskuksena. Niin kutsutun Sechin kompleksin taajamat sijoittuivat ihanteellisesti suhteessa ympäröivään viljelymaahan ja niistä oli hyvät yhteydet rannikolle merellisten tuotteiden saamiseksi. '''Sechin Altossa''' oli viisi suurta u-aukiota. Sen naapurissa '''Las Haldasissa''' oli ainakin 400 m:n pituinen temppeli. Näyttävän '''Carro Sechin''' keskuksesta on löydetty muun muassa nelisensataa kiviveistosta. Monet niistä kuvaavat sotureita, joten kulttuuri on luultavasti ollut melko sotaisa. Keskukset hylättiin yhtäkkiä 800 eaa samanaikaisesti monien muiden rannikkoseudun taajamien kanssa. Sechin kompleksin lisäksi jokilaaksossa oli myös muita keskuksia.
'''Jatkuu:''' [[Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Keski-Andien korkeakulttuureja|Alueen korkeakulttuurien kehitys]]
[[Luokka: Wikijunior Muinaiset kulttuurit]]
| |||