Ero sivun ”VHDL-kieli FPGA-suunnittelussa/VHDL:stä kortille -tutoriaali” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Shinpou (keskustelu | muokkaukset)
Shinpou (keskustelu | muokkaukset)
 
Rivi 4:
==VHDL:stä FPGA:ksi==
 
Nykypäivän markkinoiden tekemä suuri haaste elektroniikkasuunnittelijoille on jatkuva ja nopea kehitys. Tehty tuote saattaa olla vanha jo ennen kaupan hyllylle ehtimistä. Tästä syystä suunnittelijalta vaaditaankin kyky tuoda laitteet käyttäjälle nopeasti ja kustannustehokkaasti. Perinteiset elektroniikkaprojektejen suunnitteluvaiheet ja toteutus tahtovat kuitenkin viedä aikaa ja työntekijöiden resursseja enemmän kuin niitä on tarjoilla. Tämä on todellisuudessa se syy ja markkinavaltti johon FPGA tarjoaa ratkaisun. FPGA:n voi kuvitella ohjelmana jolla on laitetason suorituskyky - ja on loppuenlopuksi laite.
 
Usein FPGA-logiikkaa luodaan laajentamaan laitteen sisäisiä oheislaitteita. FPGA:lla voidaan luoda virtuaalisia oheislaitteita, tai sovitinpiirejä olemassaolevalle ulkoiselle oheislaittelle. Hyvä esimerkki tästä on digiboksi, jossa on useita eri video- ja audioliitäntöjä. Nämä useat eri liitännät vaativat yleensä kukin omanlaisensa signaalinkäsittelypiirin, jotka kytketään tavalla tai toisella digiboksissa olevan mikro-ohjaimen IO-pinneihin. Myös kaikki laitteen video-enkoodaukset ja protokollat vaatisivat oman mikropiirinsä. Puhtaalla laitesovituksella saadaankin yleensä aimo annos erilaisia mikro-ohjaimia ja siksi FPGA on kompromissi, millä saadaan pienimpiin tarkoituksiin tehdyt mikropiirit poistettua ja näin laitteiston toteutuksen hintaa alennettua. Erillistä fyysistä mikro-ohjaintakaan ei tarvita, sillä FPGA-ytimen sisään voidaan luoda ohjelmallinen mikro-ohjain jota usein myös tarvitaan. Nämä tunnetaan usein nimellä microblaze tai picoblaze.