Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Kiinan keskiaika” versioiden välillä

Eteläisten dynastioiden merkittävin keskus oli Jianging (nykyinen Nangking), mutta muitakin pääkaupunkeja tunnettiin.

Liu Yu perusti '''Liu-Song-dynastia''' (420-479) syrjäytettyään Eteläisen Jin viimeisen keisarin. Tämän lyhytaikaisen dynastian kausi oli rauhanrauhatonta aikaa, jolloin lukemattomat kykenemättömät sekä väkivaltaiset keisarit nostattivat useita sotilaskapinoita. Verotus kuitenkin oikaistiin kohtelemaan paikallisia ja muukalaisia yhdenmukaisesti.

'''Eteläisen Qi-dynastian''' (479-502) aikanasyntyi sukulaisten vallankaappauksen seurauksena. Se pyrki vähentämään maanomistajayläluokan valtaa ja teloitti aatelisia, mikä johti sen pikaiseen kukistumiseen.

'''Liang-dynastia'''(502-557) oli buddhalaisuuden kukoistuskautta, jolloin kulttuuri kukoisti hovissa. Rauha kuitenkin mureni sotilassukujen kapinaan. Liang-dynastia oli kuitenkin pohjoisvaltakunnille alisteinen.'''Chen-dynastia''' (557-589) oli heikko sotilashallinto, jonka halussa oli vain murto-osa Liangin maista. Sui-dynastian perustaja Yang Jian kukisti sen yhdistäessään Kiinan uudelleen.