Ero sivun ”Japanin kieli/Romanisaatio” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
 
typoja
Rivi 1:
Japanin kieltä romanisoitaessa (kirjoitettaessa latinalaisin aakkosin) käytetään pääasiassa kolmea järjestelmää. Näistä ehdottomasti yleisin on Hepburn, joka on nimetty kehittäjänsä, lähetyssaarnaaja James Hepburnin mukaan. Hepburn antaa englantia äidnkielenäänäidinkielenään puhuville varsin hyvän kuvan oikeasta lausunnasta, ja siksi se soveltuu erityisen hyvin kohdeyleisölle, joka ei osaa japania, esim. henkilöiden ja yritysten nimien romanisointiin.
Muita järjestelmiä ovat tarkemmin japanin tavurakennetta seuraavat Nihon-shiki sekä Kunrei-shiki, joita kuitenkin käytetään varsin harvoin.
Nihon-shikin tärkein etu on, että jokaiselle kana-merkille on oma, erillinen vastineensa romanisaatiossa, joten se on järjestelmistä loogisin. Kunrei-shiki on yksinkertaistettu versio nihonNihon-shikistä, jossa samoin lausuttujen kana-merkkien välinen ero on kadonnut.
 
Koska suomalaiset osaavat nykyisin varsin hyvin englantia, on Hepburn paras romanisaatiojärjestelmä myös suomenkielisessä materiaalissa. Pitkien vokaalien merkinnässä on kuitenkin selvempää poiketa jonkin verran ja kirjoittaa pitkä vokaali kahdella kirjaimella, esim. 東京 Tookyoo、ei Tōkyō, kuten Hepburnissa määritetään.