Ero sivun ”Ateismi” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
Thi (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
Tämä oppikirja on johdanto ateismiin ja uskonnottomaan ajatteluun.
Suomessa noin 830 000 henkilöä ei kuulu mihinkään uskontokuntaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/kirkkoon-kuulumattomia-jo-yli-miljoona/245422 | Nimeke=Kirkkoon kuulumattomia jo yli miljoona | Tekijä=STT | Julkaisu=Keskisuomalainen | Ajankohta=28.9.2008 | Viitattu=19.5.2009}}</ref> Uskonnottomien etu-, [[oikeusturva]]- ja kulttuurijärjestönä toimii Suomessa Vapaa-ajattelijain liitto ry.<ref name="Huotari">{{Lehtiviite | Tekijä=Huotari, Eino | Otsikko=Liiton juhlavuosi 2007 – 70 vuotta toimintaa uskonnottomien etujärjestönä | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=2/2007 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | www=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2007_02/juhlavuosi.html | Viitattu=12.6.2009}}</ref>
== Vapaa-ajattelu ==
Rivi 67:
|-
|}
== Ateismi Suomessa ==
Suomessa 1800-luvun lopulla uskonnotonta aineellista todellisuuskäsitystä edusti akateemisessa ajattelussa yksinään Wilhelm Bolin, Baruch Spinozan ajattelusta väitellyt Ludwig Feuerbachin ystävä, joka toimi Helsingin yliopiston kirjastonhoitajana. Bolin kuului Suomessa tuhkauslaitostoiminnan alkuunpanijoihin.<ref name="niiniluoto127">Niiniluoto 2003, s. 127.</ref> Kehitysoppi innoitti Suomessa jo 1880-luvulta lähtien muun muassa Hjalmar Neiglickia ja Edvard Westermarckia<ref name="niiniluoto127" /><ref>{{kirjaviite | Tekijä=Salmela, Mikko | Nimeke=Suomalaisen kulttuurifilosofian vuosisata | Selite=Väitöskirja, Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-1-15356-0}}</ref>.
Työväenliike omaksui Suomessa marxilaisen ateismin ohjelman haasteena valtionkirkolle.<ref name="niiniluoto127" />
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen vuoden 1903 [[Forssan ohjelma]]ssa todettiin:
{{sitaatti|Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat katsottava yksityisiksi yhdistyksiksi, jotka itse järjestävät sisälliset asiansa. Uskonnonopetus on poistettava kouluista.|<ref>[http://fi.wikisource.org/wiki/Forssan_ohjelma Forssan ohjelma]. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue.</ref>}}
Vuonna 1905 aloitti toimintansa Prometheus-seura, jonka tavoitteena oli ajatuksenvapauden toteuttaminen. Erityinen tavoite oli siviiliavioliiton hyväksyminen. 1910-luvun puolivälin kireä yhteiskunnallinen tilanne vaikutti seuran toiminnan heikkenemiseen.<ref name="Taarna">Taarna, Jorma: ”Aatteellisen humanismin historiaa Suomessa”. ''Humanisti'' 4/1992. Julkaistu uudelleen teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Vaismaa, Aaro (toim.) | Nimeke=Kansanhumanismin ABC: Suomalaisen humanistiliikkeen sanomaa ja historiaa kolmelta vuosikymmeneltä | Sivu=59–62 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-97679-2-4}}</ref> Vaatimus valtion ja kirkon erottamisesta ei toteutunut, minkä Jussi Pikkusaari on väitöskirjassaan<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pikkusaari, Jussi | Nimeke=Vaikea vapaus: Sosialidemokratian häviö kirkolle Suomen kulttuuritaistelussa | Selite=Väitöskirja, Oulun yliopisto. Bibliotheca historica 32 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen historiallinen seura | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-710-085-X}}</ref> tulkinnut tappioksi sosiaalidemokraattien politiikalle<ref name="niiniluoto127" />.
Itsenäisen Suomen tasavallassa tuli vuoden 1923 alusta voimaan uskonnonvapauslaki, joka salli kansalaisten kuulua uskonnollisiin yhdyskuntiin tai olla niihin kuulumatta. Vasta tämä laki antoi myös ateisteille täydet kansalaisoikeudet.<ref name="niiniluoto127" /> Ihmisiä alkoi [[Kirkosta eroaminen Suomessa|erota kirkosta]].<ref name="Taarna"/>
Jotkut kirkosta eronneet perustivat eri puolille maata siviilirekisteriin kuuluvien yhdistyksiä. Muutamilla niistä oli samalla myös poliittisia tavoitteita, lähinnä työväenliikkeen mukaisia näkemyksiä. Muutamilla teollisuuspaikkakunnilla yhdistysten toiminta jatkui jopa vilkkaana. Ne perustivat 1937 valtakunnalliseksi yhteiselimeksi Siviilirekisteriin kuuluvien yhdistysten liiton. Kansainvälistä, 65 vuoden ikäistä alan liittoa seuraten järjestö otti vuonna 1945 nimen Vapaa-ajattelijain liitto. Liitto alkoi julkaista ''Vapaa ajattelija'' -lehteä.<ref name="Taarna"/> Liiton sääntöjen mukaan järjestön aatteellisena perustana on ”tieteeseen perustuva uskonnoton todellisuuskäsitys. Yksilön ja ajatuksen vapaus, etuoikeudeton tasa-arvo, suvaitsevaisuus sekä vastuu lähimmäisestä ja ympäristöstä ovat osa tätä katsomusta.”<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/liitto/saannot | Nimeke=Vapaa-ajattelijain liitto ry:n säännöt | Ajankohta=11.12.2008 | Viitattu=17.8.2009}}</ref>
Uskontokritiikistä ja tieteellisestä todellisuuskäsityksestä käytävään keskusteluun ovat älymystön edustajista Suomessa osallistuneet muun muassa Eino Kaila, Ilkka Niiniluoto<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Tiede, filosofia ja maailmankatsomus: Filosofisia esseitä tiedosta ja sen arvosta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1984 | Tunniste=ISBN 951-1-08016-4}}</br>{{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimike=Järki, arvot ja välineet: Kulttuurifilosofisia esseitä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-1-13060-9}}</ref> ja [[Raimo Tuomela]]<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Tuomela, Raimo | Nimeke=Tiede, toiminta ja todellisuus: Tieteellisen maailmankäsityksen filosofiset perusteet | Selite=Filosofian kirjasto 11 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-662-334-4}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pihlström, Sami | Nimeke=Usko, järki ja ihminen: Uskonnonfilosofisia esseitä | Selite=Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 227 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalainen teologinen kirjallisuusseura | Vuosi=2001 | Sivu=16 | Tunniste=ISBN 952-9791-41-0}}</ref>. Johtavia ateistisia vapaa-ajattelijoita ovat olleet V. T. Aaltonen, Väinö Voipio, Erkki Hartikainen ja Kari Saari.<ref>Niiniluoto 2003, s. 129.</ref>
== Uskonnoton tapakulttuuri ==
Rivi 76 ⟶ 94:
* {{Kirjaviite | Tekijä=Aurejärvi-Karjalainen, Anneli | Nimeke=Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-0-23761-2}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Elo, Pekka & Väyrynen, Gun & Saarinen-Elo, Minna (toim.) | Nimeke=Humanistin juhlat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-97679-0-8}}
* Niiniluoto, Ilkka: ”Ateismi”, teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Helenius, Timo & Koistinen, Timo & Pihlström, Sami (toim.) | Nimeke=Uskonnonfilosofia | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-0-27403-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Saari, Kari | Nimike=Vapaa-ajattelijan käsikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab | Vuosi=1993 | www=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/}}
Rivi 134 ⟶ 153:
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.dlc.fi/~etkirja/ Elämänkatsomustiedon oppikirjat]. Suomen ateistiyhdistys.
* [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/ Vapaa-ajattelijain liitto].
Rivi 140 ⟶ 158:
* [http://www.et-opetus.fi/ Et-opetus.fi].
* [http://www.uskonnonvapaus.fi/ Uskonnonvapaus.fi].
* [http://www.siviilihautajaiset.fi/ Siviilihautajaiset.fi].▼
=== Artikkeleita ===
Rivi 150 ⟶ 167:
* Bill Cooke: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2000_03/billcooke.html Agnostismin nousu ja tuho]. Vapaa ajattelija 3/2000.
* Matti Kamppinen: [http://www.hs.fi/keskustelu/message.jspa?messageID=3194949 ”Uusateismi ei ole vain maailmankuva muiden joukossa”]. Helsingin sanomat 29.3.2009.
=== Tapakulttuuri ===
* [http://www.pro-seremoniat.fi/ Pro-seremoniat].
▲* [http://www.siviilihautajaiset.fi/ Siviilihautajaiset.fi].
* [http://www.protu.fi/ Prometheus-leirin tuki ry].
* [http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_uskonnottomista_joululauluista Luettelo uskonnottomista joululauluista].
* [http://www.uskonnonvapaus.fi/lapset/suvivirsi.html Suvivirrestä neutraali suvilaulu]. Uskonnonvapaus.fi.
=== Englanniksi ===
| |||