Ero sivun ”Ateismi” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Thi (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
 
Suomessa noin 830 000 henkilöä ei kuulu mihinkään uskontokuntaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/kirkkoon-kuulumattomia-jo-yli-miljoona/245422 | Nimeke=Kirkkoon kuulumattomia jo yli miljoona | Tekijä=STT | Julkaisu=Keskisuomalainen | Ajankohta=28.9.2008 | Viitattu=19.5.2009}}</ref> Uskonnottomien etu-, [[oikeusturva]]- ja kulttuurijärjestönä toimii Suomessa Vapaa-ajattelijain liitto ry.<ref name="Huotari">{{Lehtiviite | Tekijä=Huotari, Eino | Otsikko=Liiton juhlavuosi 2007 – 70 vuotta toimintaa uskonnottomien etujärjestönä | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=2/2007 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | www=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2007_02/juhlavuosi.html | Viitattu=12.6.2009}}</ref>
 
== Historiaa ==
 
Länsimaista uskonnotonta ajattelua tunnetaan antiikista alkaen. Erityisesti valistuksen ajan ranskalaisten ajattelijoiden yhteinen piirre oli yhteistä arvosteleva asenne uskontoa kohtaan. He asettivat perinnettä vastaan järjen ja kokemuksen, hylkäsivät ajatuksen yliluonnollisesta ja siten uskonnollisen ja poliittisen pakkovallan, joiden he näkivät tukevan toisiaan. Kuuluisa valistusajan teos on paroni d'Holbach'n vuonna 1770 ilmestynyt ''Systéme de la Nature'' (Luonnon järjestelmä). Holbach tarkasteli ihmistä osana luontoa. Hän katsoi, että jos ihmiset ymmärtävät itsensä oikein luonnon osana, he voivat oppia että onnellisuus saavutetaan elämällä rauhassa ja sopusoinnussa toisten kanssa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Norman, Richard | Nimeke=On humanism | Sivu=11–12 | Julkaisupaikka=London; New York | Julkaisija=Routledge | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 0-415-30523-3 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
1800-luvulla Britanniassa uskonnottomuus levisi yhteiskunnassa ja järjestäytyi. Uskonnottomien yhdistykset kutsuivat itseään vapaa-ajattelijoiden, sekularistien tai rationalistien yhdistyksiksi. Sanaa humanismi alettiin käyttää 1900-luvulla enenevässä määrin.<ref>Norman 2004, s. 13.</ref>
 
== Vapaa-ajattelu ==
Rivi 24 ⟶ 30:
 
Suomen ateistiyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Hartikainen pitää sanaa 'vapaa-ajattelija' huonona peitenimenä. Myös 'rationalisti', 'humanisti' ja 'bright' ovat sekaannuksia aiheuttavia peitenimiä. Kun bright-sanaa levitettiin, hän sanojensa mukaan esitti Kansainväliselle ateistiliitolle vastalauseen moiselle sanahölmöilylle. Ateismin aatetta ei voida Hartikaisen mielestä tehokkaasti edistää peitenimillä. Ateismista on puhuttava ateismina tai vielä mieluummin jumalattomuutena.<ref name="ateismi">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2004_01/suomennokset.html | Nimeke=Ateismi on sivistyksen mitta | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Viitattu=17.6.2009}}</ref> Uskonnottomien piilotteleminen peitenimien takana on hänestä ”imagofasismia”, ryhmän imagon nostamisen asettamista kaikkien muiden asioiden edelle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/Jumalaton16.html#mozTocId845360 | Nimeke=Imagofasismin arkipäivää | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Jumalaton | Ajankohta=27.4.2007 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys | Viitattu=17.6.2009}}</ref> Jos jotain muuta sanaa halutaan käyttää, ateistit voivat kutsua itseään sivistyneiksi.<ref name="ateismi"/>
 
== Sekulaarihumanismi ==
 
Sekulaarihumanismi on nimitys uskonnottomalle humanismille.<ref>''”Koska humanismi-käsitettä käytetään laajasti – – monet aatteellisen humanismin kannattajat ovat halunneet täsmentää omaa humanismiaan sopivalla etuliitteellä. Puhutaan sekulaarista, naturalistisista ja tieteellisestä humanismista.”'' Saari, Kari: ”Sekulaarihumanismin maailmankuva”, teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Elo, Pekka & Simola, Hannu (toim.) | Nimeke=Arvot, hyveet ja tieto: Elämänkatsomustiedon opetuksen 10-vuotisjuhlakirja | Selite=Julkaisija: FETO, Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ry | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Painatuskeskus | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-37-1741-0}}</ref> Kansainvälisen humanistisen ja eettisen liiton (International Humanist and Ethical Union, IHEU) määritelmän mukaan ”humanismi on kansanvaltainen eettinen elämänkäsitys, joka väittää, että ihmisillä on oikeus ja velvollisuus antaa merkitys ja muoto omalle elämälleen. Se pyrkii nykyistä inhimillisempään yhteiskuntaan inhimillisten ja muiden luonnollisten arvojen sekä inhimillisten kykyjen kuten järjen ja vapaan tutkimuksen avulla. Se ei ole jumalauskoinen, eikä se hyväksy yliluonnollista todellisuuskäsitystä.”<ref>''”Humanism is a democratic and ethical life stance, which affirms that human beings have the right and responsibility to give meaning and shape to their own lives. It stands for the building of a more humane society through an ethic based on human and other natural values in the spirit of reason and free inquiry through human capabilities. It is not theistic, and it does not accept supernatural views of reality.”'' IHEU, Meksiko 1996. Suomennos: {{Lehtiviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Otsikko=Posthumanismi | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=1/2004 | www=http://www.dlc.fi/~etkirja/Posthumanismi.htm | Viitattu=3.7.2008}}</ref>
 
== Uskonnottomien osuuksia eri maiden väestöstä ==
Rivi 156 ⟶ 166:
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Nimeke=Raportti uskonnonvapaudesta 2 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | Vuosi=1980}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Nimeke=Tieteellinen maailmankatsomus | Selite=2. täydennetty painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Vuosi=1980 | www=http://www.dlc.fi/~etkirja/et14.htm#mozTocId215732}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Havina, Heikki (= Kähkönen, Pentti) | Nimeke=Totuus: Filosofista toisinajattelua: Totuudenetsijän käsikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Harppuuna | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 951-9214-33-X}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Himanen, Pekka | Nimeke=Bertrand Russellin haaste: Russellilainen uskontokritiikki esimerkkinä aikalaiskriittisestä filosofiasta | Selite=Väitöskirja, Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-662-606-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hitchens, Christopher | Nimeke=Rakkaus, köyhyys ja sota | Selite=(Love, poverty and war: Journeys and essays, 2004.) Suomentaneet Kimmo Paukku ja Hanna Sola | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Avain | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 952-5524-34-5}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikibooks.org/wiki/Ateismi