Ero sivun ”Tietoliikenne/Tietoliikenteen historiaa” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Puhelin: Historia kopioitu wikipedian puolelta. Voisi laajentaa hieman. |
→Tietokoneet ja Internet: kopioitu wikipediasta - pitää muokata tänne sopivaksi |
||
Rivi 41:
===Tietokoneet ja Internet===
Ensimmäiset tietokoneet 1940- luvulla oli tehty sotilaallisiin tarkoituksiin, mm. Saksan ja Japanin salakirjoitusjärjestelmien murtamiseen.
Tietokonetta käytetiin aluksi keskeisesti laskemiseen (vrt. engl. ''computer''). ENIAC (385 kertolaskua sekunnissa) pystyi korvaamaan kertolaskussa (noin 1 kertolasku per minutti per ihminen) noin 23 000 ihmistä. Nykyinen mikroprosessori on edelleen noin 3 000 000 kertaa ENIAC:ia nopeampi, eli korvaa kertolaskuissa noin 60 miljardia ihmistä.
Myöhemmin oivallettiin että ykkösillä ja nollilla voitiin kuvata mitä tahansa: tekstiä (tekstinkäsittely), kuvia (kuvankäsittely), sanomia, kirjoja, arkistoja, maastoa, rakennuksia jne.
Tietokone ohjaa monesti laajoja järjestelmiä, esim. tietokoneohjattua tuotantoa, ase-, tiedustelu- tai johtamisjärjestelmää, liikennevaloja, puhelinkeskuksia, internetin reitittimiä, autoja, pesukoneita, lähes kaikkia teknisiä järjestelmiä. Nykyaikaisen yhteiskunnan teknologinen pohja on keskeisesti tietokonetekniikkaa.
Tietokoneen kapasiteetin kasvu on jatkuvasti yllättänyt asiantuntijat. Aikojen saatossa ovat asiantuntijoina pidetyt henkilöt lausuneet monia väitteitä, jotka tulevaisuus on osoittaneet vääriksi, esimerkiksi
* "Maailmassa on markkinoita ehkä viidelle tietokoneelle."
* "En näe mitään käyttöä tietokoneille kotona."
* "640 kilotavun pitäisi riittää kaikille.
Tietyssä viitekehyksessä nämä ovat joskus ehkä voineetkin pitää paikkansa.
Shakin peluuta pidettiin pitkään niin ihmismäisenä toimintona, että tietokoneen ei ajateltu koskaan pystyvän siihen.
Merkittävä tapaus tietokoneen historiassa oli myös Toy Story -niminen amerikkalainen elokuva, joka oli tehty täysin tietokoneella, tietokoneanimaationa.
Tietokoneiden sukupolvien teknologisia vaiheita ovat olleet:
* putkikoneet
* transistorikoneet
* mikropiirikoneet ja
* mikroprosessorikoneet.
Ensimmäiset elektroniset tietokoneet 1940- luvun lopussa perustuivat releisiin ja elektroniputkiin, hitaisiin, epäluotettaviin, suurta energiakulutusta edustaviin ja suuriin komponentteihin. ENIAC oli ensimmäinen täysin elektroninen yleiskäyttöinen tietokone.
Siirtyminen 1950- luvulla puolijohteisiin perustuviin transistoreihin pienensi oleellisesti komponettien kokoa ja energian tarvetta sekä lisäsi luotettavuutta.
Siirtyminen 1960- luvulla mikropiirehin pienensi jälleen tietokoneen komponenttien kokoa. Alkoi Mooren lakina tunnettu kehitys, jossa samalle mikropiirille saatiin kaksinkertainen komponenttimäärä puolessatoista vuodessa.
Seuraava mullistus oli mikroprosessorin keksiminen. Mikroprosessorin avulla syntyi henkilökohtainen tietokone, PC.
1980- ja 1990- luvuilla siirryttiin suurtiheyksisiin mikropiireihin (VLSIC) ja edelleen suurnopeuksisiin mikropiireihin (VHSIC).
Tietokoneiden sukupolvien suurvaiheita ovat olleet:
* suurtietokone (1965 - 1975) (''mainframe'')
* minikone (1975 - 1985)
* palvelin (1985 - 1995)
* verkko (1995 - ?)
* verkko + pääte (2000 - ?)
| |||