Ero sivun ”Iirin kieli” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 457:
Preteritin persoonaton muoto muodostetaan päätteellä ''-adh'' tai ''-íodh''. Kirjoituksen loppukonsonantti ''-dh'' äännetään Ulsterissa [u], Connachtissa [u] tai [w], Munsterissa [g] tai sitten ach-äänteenä.
Merkillepantavaa on, että useimmissa murteissa (ainoa poikkeus on pieni Ring of Waterfordin murre) preteritin persoonaton muoto ei heikenny, kuten persoonamuodot. Sitä vastoin vokaaliin liitetään yleensä ''h-'': ''caitheadh'' (vain Waterfordissa ''chaitheadh''), ''hosclaíodh''. Muoto ''osclaíodh'' ilman alku-h:ta on standardikielen mukainen, mutta useimpien murteiden vastainen, ja useimmat kirjailijat käyttävät tässä h:ta suosituksista välittämättä.
Sivulauseissa käytettäviin verbipartikkeleihin lisätään preteritissä yleensä ''-r'', ja kaikki ''-r''-loppuiset partikkelit laukaisevat periaatteessa heikennyksen:
Rivi 488:
Kaikki verbipäätteet eivät kuulu yksinomaan Munsterin murteisiin. Kirjakielessä muodot ''chaitheamar'' (ei ''-amair'', joka on yksinomaan Munsterin murretta) ja ''chaitheadar'' ovat yhä varsin tavallisia, ja ''chaitheas'', ''chaithis'' esiintyvät myös muita kuin Munsterin murretta äidinkielenään puhuvien kirjailijoiden iirissä. Sitä vastoin pääte ''-abhair'' (tai ''-úir'') monikon toisessa persoonassa kuuluu jokseenkin yksinomaisesti Munsterin murteeseen.
Munsterilaisessa puhekielessä myös -r-loppuiset verbipartikkelit saattavat korvautua preesensissä käytetyillä: ''go n-ólas'' "että join" (pro ''gur ólas'' tai ''gur ól mé''), jotka tällöin voivat pimentää myös persoonattoman muodon: ''go gcaitheadh'' "että heitettiin" (pro ''gur caitheadh''). Käytäntö näkyy usein myös
==== Epäsäännöllisten verbien preteriti ====
|