Ero sivun ”Shakki/rnbqkbnr;pppp1ppp;8;4p3;4PP2;8;PPPP2PP;RNBQKBNR b KQkq” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Raimondo (keskustelu | muokkaukset)
Raimondo (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 67:
'''Kuningasgambiitti'''
:<code>1.e4 e5 2.f4</code>
on yksi [[shakki|shakin]] [[Shakkiavaus|avauksista]]. Se oli 1800-luvun suosituimpia avauksia. Kuningasgambiitilla on voitettu lukemattomia pelejä hienoin mattihyökkäyksin, ja hävitty lähes yhtä useita uhrattavien upseerien loppuessa ja mustan tyynesti realisoidessa etunsa. Kuningasgambiitti on yksi vanhimmista dokumentoiduista avauksista. Italialainen shakinpelaaja [[Giulio Polerio]] tutki sitä 1600-luvulla.<ref>Ristoja, Thomas; Aulikki Ristoja (1995). Perusteet, Shakki. WSOY, 58. ISBN 951-0-20505-2</ref> Nykyisin kuningasgambiitti ei ole enää suurmestarien suosiossa, sillä mustan on todettu voivan pitää kiinni sotilaastaan ja puolustautuvan tarpeeksi hyvin.
 
Valkean toinen siirto 2.f4 on hyvin looginen yritys saada jalansijaa keskustassa ja hyökätä välittömästi mustan heikohkon sotilaan kimppuun. Lisäksi siirto avaa f-linjan, jota pitkin valkean raskaat upseerit pääsevät usein musertavalla voimalla mustan kuninkaan kimppuun, avustettuna valkean lähetin tulivoimalla diagonaalilla a2-f7 ja ratsun taitavalla käytöllä. Klassisimmillaan kuningasgambiitti etenee mustan lyödessä sotilaan ja tukien sitä g5 siirrolla, ehkä myös h6, ja yrittäen saada upseerinsa peliin ja kuninkaan nopeasti turvaan. Valkea puolestaan on valmis uhraamaan pienimmästäkin tekosyystä.
Rivi 109:
a b c d e f g h
| Falkbeerin vastagambiitti 2...d5 3.exd5 e4!? }}
'''Falkbeerin vastagambiitti''' 2...d5 johtaa yleensä tasaisen oloisiin asemiin, joissa valkealla on mahdollisesti ongelmia f-sotilaan heikennyksen vuoksi, mutta hiukan paremmat mahdollisuudet päästä mustan kuninkaan kimppuun. Peli on näissä muunnelmissa usein rauhallisempaa kuin klassisemmissa muunnelmissa. Jos valkea kuitenkin pelaa 3.exd5, musta voi pelata e4!? lamauttaen valkean aseman. [[Aron Nimzowitsch]] pelasi myös 2...d5 3. exd5 c6!?. Valkea voi vastata siirtoon 2...d5 myös 3.Rf3, mutta siirtoa exd5 on tuottanut parhaita tuloksia.<ref>http://www.chessgames.com/perl/explorer?node=104287&move=3&moves=e4.e5.f4.d5</ref><ref>http://www.365chess.com/opening.php?m=5&n=569&ms=e4.e5.f4.d5</ref>
3. fxe5 olisi virhe, sillä musta voi pelata 3...Dh4+ jota seuraa 4.Ke2 Dxe4+ 5.Kf2 Lc5+ ja mustalla on selvä etu. Falkbeerin vastagambiittia pidetään yleisesti hieman valkeaa suosivana muunnelmana.
 
===Hyväksytty kuningasgambiitti===
Musta hyväksyy gambiitin pelaamalla 2...exf4. Valkealla on tässä tapauksessa kaksi pääjatkoa: 3.Rf3 kehittää ratsun peliin ja estää kuningatarshakin h4:stä. 3.Lc4 houkuttelee mustaa shakkaamaan Dh4+, jonka jälkeen valkea saisi kehitettyä ratsun tempovoitolla 4.Kf1 5.Rf3 uhaten kuningatarta. Valkea voi pelata muitakin siirtoja, mutta ne ovat liian passiivisia tai heikkoja. Esimerkkinä [[Phillip Stamma|Stamman]] gambiitti 3.h4?! 3.Lc4 on 3.Rf3:a harvinaisempi, mutta sitä pidetään parempana siirtona, johtuen mustan yleisimmästä vastauksesta 3...Rf6<ref>http://www.saunalahti.fi/pterasti/shakki/shakkiavaukset/sivut/1e4e5.html#f4</ref>.
 
====3.Rf3====
Rivi 129:
|rl|nl|bl|ql|kl| | |rl|=
|Klassisen jatkon '''Kieseritzkyn gambiitti'''}}
'''Klassinen muunnelma''' jatkuu 3...g5, jolloin valkealla on kaksi pääjatkoa: 4.h4, joka tunnetaan Pariisin hyökkäyksenä ja 4.Lc4. Jatkossa 4.h4 g4 valkea voi valita 5.Rg5:n ('''Allgaierin gambiitti''')<ref name="OC10">{{OC|10}}</ref> ja 5.Re5:n ('''Kieseritzkyn gambiitti''') väliltä. Jälkimmäistä pidetään yleisesti parempana jatkona uhaten f7- ja g4-sotilaita samanaikaisesti. Alggaierin gambiittissa valkean pitää yleensä uhrata ratsu f7:een, koska musta voi pelata suoraan h6.<ref name="OC10" /> [[Bobby Fischer]] kehitti myös oman jatkonsa, äärimmäisen terävän jatkon, jonka nimi on '''Muzion gambiitti''': 4. Lc4 g4 5. 0-0!? gxf3 6. Dxf3. Tällöin valkea on uhrannut ratsunsa, mutta hänellä on kolme nappulaa hyökkäämässä mustan f7-sotilaan kimppuun. Musta saavuttaa kuitenkin selvän edun loppupeliin tarkalla puolustamisella. Muzion gambiitin voi välttää pelaamalla 4.Lc4 Lg7.
 
'''Beckerin puolustuksessa''' musta pelaa 3...h6 ideana puolustaa sotilasketjuaan h6-g5-f4 välttäen Kieseritzkyn gambiitin.
Rivi 141:
'''Abbazian puolustus''' (1.e4 e5 2.f4 exf4 3.Rf3 d5) kantaa samaa idea Falkbeerin vastagambiitin kanssa, ja sen voi itse asiassa saavuttaa transponoitumalla 2.f4 d5 3.exd5 exf4. Mustan sotilas on huonossa paikassa f4:ssä, mutta materiaali on tasan.
 
'''Fischerin puolustus''' (1.e4 e5 2.f4 exf4 3.Rf3 d6) suunnittelee jatkoa h6-g5, mutta vain harvoin Lg4. Siirto näyttää heikolta, mutta on oikeasti monimutkaisiin asemiin johtava. Hävittyään pelin Boris Spasskya vastaan 1960 mustilla Fischer halusi kehittää uuden puolustuksen mustalle. 1962 Fischer julkaisi työnsä kuningasgambiitista, ja esitteli siirron, jonka sanoi kumoavan valkean siirron täysin.<ref>http://www.chesscafe.com/text/bust.txt</ref> Artikkeli sisälsi kuuluisan lauseen ''"Tietenkin valkea voi aina pelata toisin, jolloin hän häviää eri tavalla."'' Artikkeli oli ehkä kaikkien aikojen vaikuttavin avausta käsittelevä teksti, ja sen julkaisun jälkeen kuningasgambiittia on pelattu mestaritasolla vain harvoin.
 
Kuningasgambiitista saa alkunsa myös hyvin kyseenalainen ja harvoin pelattu '''[[Ricen gambiitti]]'''.