|
[[Kuva:LuciaCrowning.JPG|thumb|right|Lucian kruunaus ruotsalaisessa kaupungissa.]]
[[Juhlakirja/Joulu#Lucia_eli_Valotar|Lucian päivää]] vietetään 13. joulukuuta, pikkujoulujuhlana.<ref>Aurejärvi-Karjalainen 1999.</ref> Perinteeseen kuuluu Lucia-neito, joka on pukeutunut valkoisiin vaatteisiin, punaiseen vyöhön ja kynttiläkruunuun ja pitää kädessään kynttilää.<ref name="Helsingin kaupunginmuseo">Helsingin kaupunginmuseo.</ref> Ajatuksena on, että Lucia tuo valoa talven pimeyteen. Lucia (latinan ''lux'', valo) on suomennettuna Valotar<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.saunalahti.fi/arnoldus/lucia.html | Nimeke=Pyhä Lucia | Tekijä=Forsius, Arno | Julkaisija=Helsingin kaupunginmuseo | Viitattu=14.12.2009}}</ref><ref>Aurejärvi-Karjalainen 1999.</ref>. VanhassaLucian juliaanisessapäivän kalenterissakynttilänvalo talvipäivänseisausvoidaan osuitulkita keskiajalla Lucian päiväksi,auringonpaisteen ja tämänihmisten vuoksivälisen päiväälämmön vietetään valonvertauskuvaksi.<ref>Aurejärvi-Karjalainen juhlana1999.</ref> VuodenSuomessa pisimpäänvaltakunnallinen yöhönLucia-neito javalitaan valonkansalaisjärjestö juhlaanFolkhälsanin liittyija vanhastaansanomalehti perinteitäHufvudstadsbladetin yhteistyöllä. LucianNe päivänvalitsevat kynttilänvaloehdokkaat, voidaanjoista tulkitaLucia-neito auringonpaisteenvalitaan jayleisöäänestyksellä. ihmistenÄänestykseen välisenliittyy lämmönkeräys vertauskuvaksihyväntekeväisyyteen.<ref name="Helsingin kaupunginmuseo">Aurejärvi-KarjalainenHelsingin 1999.kaupunginmuseo</ref> Lucia kruunataan Helsingin keskustassa ja esiintyy kulkueessa tonttujen kanssa.<ref name="Helsingin kaupunginmuseo"/>.
Suomessa valtakunnallinen Lucia-neito valitaan kansalaisjärjestö Folkhälsanin ja sanomalehti Hufvudstadsbladetin yhteistyöllä. Ne valitsevat ehdokkaat, joista Lucia-neito valitaan yleisöäänestyksellä. Äänestykseen liittyy keräys hyväntekeväisyyteen.<ref name="Helsingin kaupunginmuseo">Helsingin kaupunginmuseo</ref> Lucia kruunataan Helsingin keskustassa ja esiintyy kulkueessa tonttujen kanssa.<ref name="Helsingin kaupunginmuseo"/>.
=== Joulu ===
[[Tiedosto:Gavle christmas billy goat.jpg|thumb|200px|Suuri olkipukki Gävlessä Ruotsissa.]]
Suomessa jouluun on liitetty vanhan sadonkorjuujuhlan, kekrin piirteitä, koska muinaissuomalaiset vaihtoivat vanhan vuoden uuteen jo syksyllä.<ref name="Aurejärvi183"/> Ruotsalaisilla ja suomalaisilla joulupukki (nuuttipukki) oli mies, joka pukeutui hedelmällisyysriitin hahmoksi, pukiksi. Hän laittoi pukin sarvet päähän muuttuakseen samanistisen perinteen mukaan pukin kaltaiseksi. Asuun kuuluivat myös tuohinaamari ja nurin käännetty lammasnahkaturkki. Nykyaikaisen joulupukin asusta sarvet ovat jääneet pois.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Karjalainen, Sirpa | Nimeke=Juhlan aika: Suomalaisia vuotuisperinteitä | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-0-22920-2}}</ref> Myös olkipukki kuuluu tähän perinteeseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pori.fi/smu/olkipukki.html | Nimeke=Joulun esine – olkipukki | Ajankohta=Joulukuu 2004 | Julkaisija=Satakunnan museo | Viitattu=6.12.2009}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Karjalainen, Sirpa | Nimeke=Juhlan aika: Suomalaisia vuotuisperinteitä | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-0-22920-2}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tunturisusi.com/joulu/pukkihistoria.htm | Nimeke=Miksi joulupukki on pukki? | Julkaisija=Tunturisuden joulusivut | Viitattu=6.12.2009}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/ulkomaat/137650.html | Nimeke=Olkipukki uskoo selviävänsä | Julkaisu=Verkkouutiset | Ajankohta=7.11.2008 | Viitattu=6.12.2009}}</ref>
== Kevätpäiväntasaus ==
[[Kuva:Paasiaiskokko.jpg|thumb|right|200px|Pääsiäiskokko on näyttävä näky illan hämärässä.]]
Muinaiseurooppalainen vuodenvaihde sijoittui kevättalven laskiaisen tienoille.<ref name="SKS">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/paasiainen/laskiainen.htm | Nimeke=Vuotuisjuhlat: Laskiainen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Viitattu=13.2.2010}}</ref> Kustaa Vilkuna arvelee kirjassa ''Vuotuinen ajantieto'', että monet suomalaisen laskiaisen menot ovat peräisin ikivanhasta työnjuhlasta, jolloin naiset lopettivat pellavien, hamppujen ja villojen muokkaamisen ja kehräämisen langoiksi. Talonpoikainen ilonpito keskittyi mäenlaskuun. Mäkeä laskettaessa toivottiin tulevalle vuodelle onnea huutamalla ”pitkiä pellavia, hienoja hamppuja ja lautasenkokoisia nauriita”.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Vilkuna, Kustaa | Nimeke=Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen | Selite=8. painos (1. laitos 1950) | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-1-13320-9}}</ref> Suomalaisen laskiaisen perinteistä elävät mäenlaskun ja jääkelkkojen tapaiset huvit. Enää laskiaista ei yhdistetä pellavankasvuun, vaanNykyisin siinälaskiaisena hyvästellään pimein talvi ja aletaan odottaa [[kevät]]täkevättä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ajasto.fi/ajastaika/2002-1/Laskiainen%20laulattaa,%20siansorkka%20naurattaa | Nimeke=”Laskiainen laulattaa, siansorkka naurattaa” | Tekijä=Nieminen, Kirsti | Ajankohta=2.2.2010 | Julkaisija=Ajastaika 1/2002, Ajasto | Viitattu=13.2.2010}}</ref> Laskiaisen perinneruokiin kuuluvat hernekeitto ja laskiaispullat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://kotiliesi.fi/ruoka/juhlaruoka/laskiaispulla-on-keskitalven-herkku | Nimeke=Laskiainen on koko perheen talvijuhla | Tekijä=Tuomela, Laura | Ajankohta=2.2.2010 | Julkaisija=Kotiliesi | Viitattu=13.2.2010}}</ref>
Suomessa sytytettiin aikaisemmin kokkoja, helavalkeita eli toukovalkeita pelloille ja muille avoimille paikoille ''helajuhlan'' eli ''toukojuhlan'' aikana.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Kantalainen, Merja | Osoite=http://www.kantalainen.fi/sanottua.php?id=16 | Nimeke=Vappupuhe | Ajankohta=1.5.2005 | Viitattu=2.6.2009}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taivaannaula.org/blogi/?p=44 | Nimeke=Suomenuskoisten helajuhla | Ajankohta=2008 | Julkaisija=Taivaannaula ry | Viitattu=2.6.2009}}</ref> Muinaissuomalaiset polttivat kokkoja pahojen henkien pois ajamiseksi. Juhlissa juotiin simaa ja tanssittiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ts.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2002-04-27,104:10:104570,1:0:0:0:0:0: | Nimeke=Ylioppilaan tyyli ei petä piknikilläkään | Tekijä=Hätönen, Paula | Julkaisu=Turun sanomat | Ajankohta=27.4.2002 | Viitattu=5.6.2009}}</ref> Pohjanmaalla poltetaan paikoin edelleenkin pääsiäiskokkoja pääsiäislauantaina.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Vuorela, Toivo | Nimeke=Suomalainen kansankulttuuri | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1975 (4. painos 1998) | Tunniste=ISBN 951-0-07190-0}}</ref>
Pohjanmaalla poltetaan paikoin edelleenkin pääsiäiskokkoja pääsiäislauantaina.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Vuorela, Toivo | Nimeke=Suomalainen kansankulttuuri | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1975 (4. painos 1998) | Tunniste=ISBN 951-0-07190-0}}</ref> Pääsiäinen on juutalainen ja kristillinen vuotuisjuhla<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref>.
== Kesäpäivänseisaus ==
Keskikesän juhlan suomalainen nimitys on juhannus.<ref>Hakusana juhannus teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Factum: Uusi tietosanakirja. 3, Häb–kork | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin & Göös | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-35-6642-0}}</ref> JuhannuksenJuhannuskokko, alkuperäisiä nimiä olivat muun muassa ''vakkajuhla''juhannuskoivut ja ''Ukonruotsinkielisten juhla''.alueiden Muihinjuhannussalko Pohjoismaihinliittyvät liittyensuomalaiseen Suomessakin on puhuttu ''mittumaarista'' (ruotsin ''midsommar'', keskikesä)juhannukseen.<ref>{{VerkkoviiteKirjaviite | OsoiteTekijä=http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2338Vuorela, Toivo | Nimeke=Juhannus,Suomalainen mittumaari, vuotuisjuhlista vehreinkansankulttuuri | TekijäSelite=Moilanen,4. Raijapainos 1998 | SeliteJulkaisupaikka=Kielikuvastin-palstaPorvoo Helsinki | AjankohtaJulkaisija=2007WSOY | JulkaisijaVuosi=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus1975 | ViitattuTunniste=14.8.2009ISBN 951-0-07190-0}}</ref>
Juhannuskokko, juhannuskoivut ja ruotsinkielisten alueiden juhannussalko liittyvät suomalaiseen juhannukseen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Vuorela, Toivo | Nimeke=Suomalainen kansankulttuuri | Selite=4. painos 1998 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1975 | Tunniste=ISBN 951-0-07190-0}}</ref> Juhannuksena myös Taikuus (yliluonnollinen)|taikuuden on ajateltu olevan vahvimmillaan, erityisesti näin on laita juhannusyönä. <ref name="Karjalainen">{{Kirjaviite | Tekijä=Karjalainen, Sirpa | Nimeke=Juhlan aika: Suomalaisia vuotuisperinteitä | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-0-19590-1}}</ref> Juhannustaioilla pyrittiin erityisesti näkemään tuleva puoliso tai saamaan haluttu henkilö puolisoksi.<ref name="Vilkuna">{{Kirjaviite | Tekijä=Vilkuna, Kustaa | Nimeke=Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen | Selite=1. laitos 1950 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-1-13320-9}}</ref>
== Syyspäiväntasaus ==
Syyspäiväntasauksen juhlien teemoihin liittyy kuolema, kuten muuhunkin vuodenkiertoon. Vainajien juhlassa kunnioitettiin ja muisteltiin suvun edesmenneitä jäseniä.<ref>Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 184.</ref>
Toisaalta oli sadonkorjuun juhlinnan aika. Suomalaisilla kekrijuhla oli sadonkorjuun juhla. Kekriä vietettiin mikkelinpäivän (29.9.) ja nykyisen pyhäinpäivän välisenä aikana,Kekrin tarkka ajankohta määräytyi kulloisenkin vuoden syystoimien mukaan. Sana ''kekri'' tarkoitti kansankielessä viimeiseksi jäämistä tai jonkin päättymistä, ja kekri merkitsi myös vuoden vaihtumista maatalousyhteisössä.<ref name="Museovirasto">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nba.fi/fi/skm_tapahtumat_kekri | Nimeke=Kekri | Ajankohta=8.11.2005 | Julkaisija=Museovirasto | Viitattu=14.8.2009}}</ref> ▼Suomessa kristillinen vainajien päivä on pyhäinpäivä. Anglosaksisissa maissa pyhäinpäivän aattona 31.10. vietetään halloweenia, alkuaan muinaisten kelttien talven alkamisen päivää, jolloin vainajahenkien uskottiin liikkuvan.<ref name="Factum">{{Kirjaviite | Nimeke=Factum: Uusi tietosanakirja. 2, Dio–håv | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin & Göös | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-35-6641-2}}</ref>
▲Toisaalta oli sadonkorjuun juhlinnan aika. Suomalaisilla kekrijuhla oli sadonkorjuun juhla. Kekriä vietettiin mikkelinpäivän (29.9.) ja nykyisen pyhäinpäivän välisenä aikana, tarkka ajankohta määräytyi kulloisenkin vuoden syystoimien mukaan. Sana ''kekri'' tarkoitti kansankielessä viimeiseksi jäämistä tai jonkin päättymistä, ja kekri merkitsi myös vuoden vaihtumista maatalousyhteisössä.<ref name="Museovirasto">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nba.fi/fi/skm_tapahtumat_kekri | Nimeke=Kekri | Ajankohta=8.11.2005 | Julkaisija=Museovirasto | Viitattu=14.8.2009}}</ref>
== Suomenuskoisten vuodenaikajuhlia ==
| 