Versio 20. helmikuuta 2010 kello 23.10 muokkaa Thi (keskustelu \| muokkaukset) 912 muokkausta p →‎Lucia eli Valotar: lisäys ← Vanhempi muutos		Versio 21. helmikuuta 2010 kello 02.59 muokkaa kumoa Thi (keskustelu \| muokkaukset) 912 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: Kun yö oli pisimmillään ja päivänvalo alkoi taas lisääntyä, monet pohjoiset kansat juhlivat. Heihin kuuluivat germaanit ja skandinaavit, joilta suomalaiset ovat lainanneet sekä sanan juhla että joulu.<ref name="Aurejärvi183">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 183.</ref> Joulua vietetään 25. joulukuuta, joka oli roomalaisen talvipäivänseisauksen päivämäärä.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen188">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 188.</ref> == Lucia eli Valotar == [[Kuva:LuciaCrowning.JPG\|thumb\|right\|Lucian kruunaus ruotsalaisessa kaupungissa.]] Lucian päivää vietetään 13. joulukuuta, pikkujoulujuhlana.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen187">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 187.</ref> Perinteeseen kuuluu Lucia-neito, joka on pukeutunut valkoisiin vaatteisiin, punaiseen vyöhön ja kynttiläkruunuun ja pitää kädessään kynttilää.<ref name="Helsingin kaupunginmuseo">{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.hel2.fi/kaumuseo/vuodenkierto/lucianpaiva/lucianpaiva.html \| Nimeke=Lucian päivä \| Tekijä=Savolainen, Irma \| Julkaisija=Helsingin kaupunginmuseo \| Viitattu=14.12.2009}}</ref> Ajatuksena on, että Lucia tuo valoa talven pimeyteen. Lucia (latinan ''lux'', valo) on suomennettuna Valotar<ref>{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.saunalahti.fi/arnoldus/lucia.html \| Nimeke=Pyhä Lucia \| Tekijä=Forsius, Arno \| Julkaisija=Helsingin kaupunginmuseo \| Viitattu=14.12.2009}}</ref>.<ref> name="Aurejärvi-~~Karjalainen 1999.<~~Karjalainen187"/~~ref~~>. Vanhassa juliaanisessa kalenterissa talvipäivänseisaus osui keskiajalla Lucian päiväksi, ja tämän vuoksi päivää vietetään valon juhlana. Vuoden pisimpään yöhön ja valon juhlaan liittyi vanhastaan perinteitä. Lucian päivän kynttilänvalo voidaan tulkita auringonpaisteen ja ihmisten välisen lämmön vertauskuvaksi.<ref> name="Aurejärvi-~~Karjalainen 1999.<~~Karjalainen187"/~~ref~~> Lucian päivän viettoa on kutsuttu ruotsalaiseksi lisäksi kansainvälisiin juhlatapoihin<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä=Lempiäinen, Pentti \| Nimeke=Pyhät ajat \| Sivu=63 \| Selite=6. uudistettu painos \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Kirjapaja \| Vuosi=2008 \| Tunniste=ISBN 978-951-607-651-8}}</ref>. Suomessa valtakunnallinen Lucia-neito valitaan kansalaisjärjestö Folkhälsanin ja sanomalehti Hufvudstadsbladetin yhteistyöllä. Ne valitsevat ehdokkaat, joista Lucia-neito valitaan yleisöäänestyksellä. Äänestykseen liittyy keräys hyväntekeväisyyteen.<ref name="Helsingin kaupunginmuseo">Helsingin kaupunginmuseo</ref> Lucia kruunataan Helsingin keskustassa ja esiintyy kulkueessa tonttujen kanssa.<ref name="Helsingin kaupunginmuseo"/>. == Joulukoristeet == ~~== Perinteisiä olkikoristeita ==~~ Joulukoristeet ovat jouluruokien ohella tärkeitä tunnelman luojia. Joulusomistus voi perustua pelkästään väreihin.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä=Brotherus, Natalia \| Nimeke=Joulun kuvia: Kohti joulun tunnelmaa \| Sivu=65 \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=WSOY \| Vuosi=2007 \| Tunniste=ISBN 978-951-0-33713-4}}</ref> Perinteisiä oljesta tehtyjä joulukoristeita ovat himmeli ja olkipukki. === Himmeli === Rivi 19 ⟶ 21: Olkipukki on himmelin ohella toinen tunnettu jouluinen olkikoriste.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.pori.fi/smu/olkipukki.html \| Nimeke=Joulun esine – olkipukki \| Ajankohta=Joulukuu 2004 \| Julkaisija=Satakunnan museo \| Viitattu=6.12.2009}}</ref> Vanhassa Suomessa joulupukki (nuuttipukki) oli mies, joka pukeutui hedelmällisyysmenon hahmoksi, pukiksi. Hän laittoi pukin sarvet päähän muuttuakseen šamanistisen perinteen mukaan pukin kaltaiseksi. Asuun kuuluivat myös tuohinaamari ja nurin käännetty turkki.<ref name="Karjalainen">{{Kirjaviite \| Tekijä=Karjalainen, Sirpa \| Nimeke=Juhlan aika: Suomalaisia vuotuisperinteitä \| Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva \| Julkaisija=WSOY \| Vuosi=1994 \| Tunniste=ISBN 951-0-22920-2}}</ref> Nykyaikaisen joulupukin asusta sarvet ovat jääneet pois.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.tunturisusi.com/joulu/pukkihistoria.htm \| Nimeke=Miksi joulupukki on pukki? \| Julkaisija=Tunturisuden joulusivut \| Viitattu=6.12.2009}}</ref> Gävlen kaupunki Ruotsissa tunnetaan joka vuosi pystytettävästä 13 metriä korkeasta olkipukista.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite=http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/ulkomaat/137650.html \| Nimeke=Olkipukki uskoo selviävänsä \| Julkaisu=Verkkouutiset \| Ajankohta=7.11.2008 \| Viitattu=6.12.2009}}</ref> Rivi 28 ⟶ 30: Tiedosto:Gavle christmas billy goat.jpg\|Suuri olkipukki Gävlessä Ruotsissa. </gallery> == Suomalaisia jouluperinteitä == [[Tiedosto:Julbocken 1912.jpg\|right\|thumb\|200px\|John Bauer, ''Joulupukki'', 1912.]] Joulun aikaan esitetään tai kuunnellaan joululauluja. Niiden lisäksi joulumusiikki]]a ovat esimerkiksi monet taidemusiikin teokset kuten J. S. Bachin ''Jouluoratorio'' ja Pjotr Tšaikovskin baletti ''Pähkinänsärkijä''.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.joulu.info/joululaulut/muu-joulumusiikki/ \| Nimeke=Muu joulumusiikki \| Julkaisija=Joulu.info \| Viitattu=3.12.2009}}</ref> Suomalaisen joulun ihanteisiin liittyvät kynttilät, itsetehdyt jouluruuat, omatekoiset koristeet ja joulusauna.ref name="Aurejärvi-Karjalainen189">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 189.</ref> Suomessa jouluun on liitetty vanhan [[pyhäinpäivä]]n tienoille ajoittuneen sadonkorjuujuhlan, [[kekri]]n piirteitä.<ref name="Karjalainen"/> Lintujen ruokkiminen jouluna oli tapana jo muinaissuomalaisilla.<ref name="Lempiäinen">{{Kirjaviite \| Tekijä=Lempiäinen, Pentti \| Nimeke=Pyhät ajat \| Sivu=96 \| Selite=6. uudistettu painos \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Kirjapaja \| Vuosi=2008 \| Tunniste=ISBN 978-951-607-651-8}}</ref> Luontoa säästäkseen jotkut voivat joulukuusen hankkimisen sijasta valita pihalta tai lähimetsästä puun ja koristella sen talven eläimille. Oksille ripustetaan talipalloja.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.vihrealanka.fi/teemat/viherra-joulusi \| Nimeke=Viherrä joulusi \| Tekijä=Hallivuori, Laura \| Ajankohta=27.11.2008 \| Julkaisija=Vihreä lanka \| Viitattu=13.2.2010}}</ref> Ennen lahjojen jakoa käydään usein hautausmaalla sytyttämässä kynttilöitä sukuhaudoille, yhteisenä kokemuksena vainajien muiston kunnioittamiseksi.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen190">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 190.</ref><ref name="Ellit">{{Verkkoviite \| Osoite=http://plaza.fi/ellit/juhlat/joulu/joulunvietto/rakas-tuttu-ja-tunnelmallinen-suomalainen-joulu-jouluperinteet \| Nimeke=Rakas, tuttu ja tunnelmallinen suomalainen joulu – jouluperinteet \| Ajankohta=14.11.2007 \| Julkaisija=Plaza.fi \| Viitattu=6.12.2009}}</ref> Saunominen eli joulusaunassa käyminen on vanha ja edelleen yleinen tapa.<ref name="Ellit"/> Tapa syödä runsaasti jouluna periytyy muinaissuomalaisilta ja liittyy maatalousvuoden kiertoon sekä talvipäivänseisauksen tienoilla vietettyyn valon juhlaan.<ref name="Lempiäinen"/> Suomalaiseen joulupöytään yleensä kuuluvia ruokia ovat muun muassa erilaiset laatikot, yleensä porkkana-, lanttu- ja perunalaatikot sekä erilaiset kalaruoat kuten kylmäsavustettu lohi, graavilohi ja graavisiika. Jouluaattona syödään yleensä riisipuuroa. Jouluna syödään myös joulutorttuja ja piparkakkuja.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen193">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 193.</ref> == Lähteet == * {{Kirjaviite \| Tekijä=Aurejärvi-Karjalainen, Anneli \| Nimeke=Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin ~~\| Luku=Lucia viettää pikkujoulua \| Sivu=186–187~~ \| Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva \| Julkaisija=WSOY \| Vuosi=1999 \| Tunniste=ISBN 951-0-23761-2}} * {{Verkkoviite \| Osoite=http://www.hel2.fi/kaumuseo/vuodenkierto/lucianpaiva/lucianpaiva.html \| Nimeke=Lucian päivä \| Tekijä=Savolainen, Irma \| Julkaisija=Helsingin kaupunginmuseo \| Viitattu=14.12.2009}} === Viitteet === {{Viitteet\|sarakkeet}} == Kirjallisuutta ==

Ero sivun ”Juhlakirja/Joulu” versioiden välillä