Ero sivun ”Juhlakirja/Uskonnottomat juhlat” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) p {{Wikipedia|Uskonnoton tapakulttuuri}} |
Thi (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 6:
Ihmisillä on tapana suorittaa yhteisöllisiä, vakiintunutta kaavaa noudattavia menoja. Tavallisimmat juhlamenot toistuvat vuodenajoittain, seuraten auringon asemaa. Pyyntitaloudessa juhlat aloittivat ja lopettivat pyyntikauden. Maanviljelijät juhlivat satokauden alkua ja loppua. Yhteisössään ihminen siirtyy asemasta toiseen, ja yhteisö tarvitsee julkisen hyväksynnän uudelle asemalle. Tällaisia uuden aseman saavuttamiskohtia ovat yhteisön jäsenyyden saaminen, täysivaltaisuus, avioliiton solmiminen ja kuolema.<ref>''Humanistin juhlat'', s. 21–22.</ref>
Muun muassa Amerikan ateistit ovat ehdottaneet, että maailman valtiot pitäisivät juhlapäivinä koko maapallolle yhteisiä luonnonkierron tapahtumia: kevätpäiväntasausta ja syyspäiväntasausta sekä talvipäivänseisausta ja kesäpäivänseisausta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.humanistsofutah.org/2006/ThatDamnedWoman_June-06.html | Nimeke=That Damned Woman! Remembering Madalyn Murray O'Hair | Tekijä=Smith, Sarah | Ajankohta=Kesäkuu 2006 | Julkaisija=Humanists of Utah | Viitattu=7.3.2010 | Kieli={{en}} }}</ref>
Yleisten juhlakirjojen lisäksi aiheesta on julkaistu Anneli Aurejärvi-Karjalaisen kirja ''Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin'' (WSOY 1999). Aurejärvi-Karjalainen on perustanut uskonnottomien perhejuhlien puhujapalvelun Prometheus-seremoniat oy:n, jonka yhteistyökumppaneina ovat Vapaa-ajattelijain liitto, Suomen humanistiliitto ja Prometheus-leirin tuki.
Kevätjuhla on Välimeri|Välimeren maissa sijoittunut suunnilleen kevätpäiväntasaukseen ja pohjoisemmassa sitä on vietetty hieman myöhemmin.<ref name="etkirja">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et4.htm#mozTocId460222 | Nimeke=Pääsiäinen | Tekijä=Hartikainen, Erkki (päätoim.) | Julkaisu=Yhteisö ja ihmisoikeudet: Peruskoulun elämänkatsomustieto 4 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=7.3.2010}}</ref>
== Kevät ==
Pääsiäinen on sidottu viralliseen kalenteriin. Esimerkiksi kaupat pidetään kiinni pitkäperjantaina.<ref name="etkirja"/> Amerikan ateistit ja Kansainvälinen ateistiliitto pitävät vuosikokouksensa Pääsiäinen|pääsiäisenä. Tällä tavalla he sanojensa mukaan pystyvät hyödyntämään sen hankaluuden, että tämä Kristinusko|kristillinen juhla sotkee myös Ateismi|ateistien elämää.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mysanantonio.com/news/metro/stories/MYSA041506.3B.athiestconfab.21b5e071.html | Nimeke=Atheists meeting in S.A. while others observe Easter | Ajankohta=14.4.2008 | Julkaisija=San Antonio Express-News | Viitattu=7.3.2010 | Julkaisu={{en}} }}</ref>
On muistutettu myös pääsiäisen ikävistä piirteistä. Aikaisemmin noitien ajateltiin tekevän tuhoja pääsiäisen aikaan, ja Noitavainot|noitavainoissa tapettiin ihmisiä.<ref name="etkirja"/> Pääsiäisnoita|Pääsiäisnoidat kaupallisessa tuotannossa Stereotyyppi|stereotyyppisesti esitettyinä on joidenkin mielestä myös tiedostamatonta pilkkaa Roviolla polttaminen|roviolla poltetuista vanhoista tietäjänaisista. Kirkon toimesta heistä luotiin kuva rumina noita-akkoina.<ref>Kailo, Kaarina: Saunan mielenmaisema. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Heiskanen, Irma & Kailo, Kaarina (toim.) | Nimeke=Ekopsykologia ja perinnetieto | Sivu=260 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Green Spot | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-5459-04-7}}</ref>
Suomen ateistiyhdistyksen taholta on todettu: ”Koska kukaan ei oikeasti nouse kuolleista ja astu kristittyjen taivaaseen, ainakin kaksi pääsiäispäivää voitaisiin poistaa valtioiden kalentereista. Jeesuksen olemassaolosta ei ole todisteita puhumattakaan siitä, että hänen ristiinnaulitsemisestaan olisi todisteita.” Vanhat lasten taikamenot kuten virpominen, pääsiäismunat, mämmi, pääsiäiskananpojat ja niin edelleen voidaan säilyttää siinä missä Runebergin tortutkin.<ref name="etkirja"/>
=== Talvi ===
Suomen kieli|Suomen kielen sana ''joulu'' ja ''juhla'' ovat ruotsalaisia tai skandinaavisia lainasanoja.<ref>Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 183.</ref> Sana joulu tulee alun perin ennen kristinuskoa vietetyn Talvipäivänseisaus|talvipäivänseisauksen juhlan muinaisgermaanisesta nimestä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Häkkinen, Kaisa | Nimeke=Nykysuomen etymologinen sanakirja | Sivu=285 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 (4. painos 2007) | Tunniste=ISBN 951-0-27108-X}}</ref> Joulu on yleinen perhejuhla eri puolilla maailmaa.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen188"/>
Joulun ajankohta on muinaisen roomalaisen kalenterin talvipäivänseisauksen päivämäärä. Roomalaiset viettivät 17. ja 23. joulukuuta välisenä aikana keskitalven Saturnalia-juhlaa. Talvipäivänseisauksena 25. joulukuuta oli Voittamattoman auringon päivä. Kirkko yhdisti päivän juhlat Jeesuksen syntymäjuhlaan 350-luvulla.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen188">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 188.</ref> Puhdasoppisuuteen pyrkivät kristilliset ryhmät ovat voineet vastustaa joulun viettoa epäkristillisenä.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen189">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 189.</ref>
Suomalaisen joulun ihanteisiin liittyvät kynttilät, itsetehdyt jouluruuat, omatekoiset koristeet ja joulusauna.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen189"/> Oljesta tehdyt koristeet tulevat kekristä, sadonkorjuun juhlasta, jonka useat perinteet ovat siirtyneet jouluun.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen192">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 192.</ref>. Syksyn kekristä juontuu myös kuolleiden muistaminen, joka ilmenee nykyisin yleisenä hautakynttilöiden sytyttämisenä.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen190">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 190.</ref>
Jouluun liittyy [[w:Luettelo uskonnottomista joululauluista|uskonnottomia joululauluja]]. Muuta perinteistä joulumusiikkia on esimerkiksi Pjotr Tšaikovskin baletti ''Pähkinänsärkijä''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.joulu.info/joululaulut/muu-joulumusiikki/ | Nimeke=Muu joulumusiikki | Julkaisija=Joulu.info | Viitattu=3.12.2009}}</ref>
== Nimiäiset ==
{{Pääartikkeli|[[Nimiäiset]]}}
Nimiäiset tai nimenantojuhla on [[Lapsi|lapsen]] [[Nimi|nimenannon]] yhteydessä järjestettävä juhla.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> Tilaisuudessa lapsi esitellään suvulle ja perheystäville, ja sen tärkeimpänä osuutena on lapsen nimen julkistaminen<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Nimen+paljastaminen+huipentaa+nimi%C3%A4iset/HS20080721SI1KA03v7u | Nimeke=Nimen paljastaminen huipentaa nimiäiset | Tekijä=Moilanen, Kaisu | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=21.7.2008 | Viitattu=22.8.2009}}</ref>. Lapsen vanhemmat päättävät hyvin vapaasti juhlan paikan ja tilanteen. Nimiäisiin saatetaan kutsua ulkopuolinen puhuja tai puhuja voi olla sukulainen tai ystävä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Aurejärvi-Karjalainen, Anneli | Nimeke=Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-0-23761-2}}</ref>
=== Avioliitto ===
[[Kuva:Human-etisk vielse.JPG|thumb|200px|Ulkona pidetty humanistinen häätilaisuus Norjassa.]]
Suomessa avioliittoon vihkimisen toimittaa laamanni, käräjätuomari tai henkikirjoittaja.<ref name="om">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Esitteet/Avioliittolaki/Avioliitonsolmiminen | Nimeke=Avioliiton solmiminen | Julkaisija=Oikeusministeriö | Viitattu=5.12.2009}}</ref> Vuoden 1734 lain mukaan avioliitto oli aina solmittava kirkollisella vihkimisellä. Siviilivihkiminen tehtiin lailliseksi vasta vuonna 1917 annetulla erillislailla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.naimisiin.info/haaopas/naimisiin.html | Nimeke=Naimisiin ennen wanhaan | Tekijä=Kaivola, Terttu | Julkaisija=Naimisiin.info | Viitattu=5.12.2009}}</ref>
Samaa sukupuolta olevien avioliitto on sallittu useissa maissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/7978495.stm | Nimeke=Sweden allows same-sex marriage | Ajankohta=2.4.2009 | Julkaisija=BBC | Viitattu=5.12.2009 | Kieli={{en}} }}</ref> [[Suomi|Suomessa]] kahden samaa sukupuolta olevan henkilön on mahdollista solmia välilleen rekisteröity parisuhde. Myös Suomessa avioliittolakia on ehdotettu muutettavaksi sukupuolista riippumattomaksi.<ref name="Tynkkynen">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.orastynkkynen.fi/?p=650 | Nimeke=Rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain kumoamisesta ja avioliittolain muuttamisesta | Tekijä=Tynkkynen, Oras | Ajankohta=3.4.2009 | Julkaisija=Oras Tynkkynen.fi | Viitattu=5.12.2009}}</ref>
== Hautajaiset ==
=== Hautausohjekortti ===
Rivi 95 ⟶ 131:
* Jarkko Tontti: [http://www.vihrealanka.fi/node/958 Pakanan joulu]. Tontilta 21.12.2007.
* Vesa Sisättö: [http://www.vihrealanka.fi/uutiset/uskonto-pois-joulusta Uskonto pois joulusta!] Vihreä lanka 11.12.2009.
* [http://www.et-opetus.fi/images/juhlat/uskomattomat-ry-paasiainen2009.pdf Pääsiäinen – yhteinen juhla]. Uskomattomat ry – ET-lasten vanhempainyhdistys, 2009. (PDF)
[[Luokka:Juhlakirja]]
| |||