Ero sivun ”Juhlakirja/Uskonnottomat juhlat” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) |
Thi (keskustelu | muokkaukset) p →Kevät |
||
Rivi 15:
== Kevät ==
Pääsiäinen on sidottu viralliseen kalenteriin. Esimerkiksi kaupat pidetään kiinni pitkäperjantaina.<ref name="etkirja"/> Amerikan ateistit ja Kansainvälinen ateistiliitto pitävät vuosikokouksensa Pääsiäinen|pääsiäisenä. Tällä tavalla he sanojensa mukaan pystyvät hyödyntämään sen hankaluuden, että tämä Kristinusko|kristillinen juhla sotkee myös
On muistutettu myös pääsiäisen ikävistä piirteistä. Aikaisemmin noitien ajateltiin tekevän tuhoja pääsiäisen aikaan, ja Noitavainot|noitavainoissa tapettiin ihmisiä.<ref name="etkirja"/> Pääsiäisnoita|Pääsiäisnoidat kaupallisessa tuotannossa Stereotyyppi|stereotyyppisesti esitettyinä on joidenkin mielestä myös tiedostamatonta pilkkaa Roviolla polttaminen|roviolla poltetuista vanhoista tietäjänaisista. Kirkon toimesta heistä luotiin kuva rumina noita-akkoina.<ref>Kailo, Kaarina: Saunan mielenmaisema. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Heiskanen, Irma & Kailo, Kaarina (toim.) | Nimeke=Ekopsykologia ja perinnetieto | Sivu=260 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Green Spot | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-5459-04-7}}</ref>
Rivi 23:
=== Talvi ===
Suomen kieli|Suomen kielen sana ''joulu'' ja ''juhla'' ovat ruotsalaisia tai skandinaavisia lainasanoja.<ref>Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 183.</ref> Sana joulu tulee alun perin ennen kristinuskoa vietetyn
Joulun ajankohta on muinaisen roomalaisen kalenterin talvipäivänseisauksen päivämäärä. Roomalaiset viettivät 17. ja 23. joulukuuta välisenä aikana keskitalven Saturnalia-juhlaa. Talvipäivänseisauksena 25. joulukuuta oli Voittamattoman auringon päivä. Kirkko yhdisti päivän juhlat Jeesuksen syntymäjuhlaan 350-luvulla.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen188">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 188.</ref> Puhdasoppisuuteen pyrkivät kristilliset ryhmät ovat voineet vastustaa joulun viettoa epäkristillisenä.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen189">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 189.</ref>
| |||