Versio 25. maaliskuuta 2010 kello 21.07 muokkaa Thi (keskustelu \| muokkaukset) 912 muokkausta p →‎Kevät ← Vanhempi muutos		Versio 25. maaliskuuta 2010 kello 21.08 muokkaa kumoa Thi (keskustelu \| muokkaukset) 912 muokkausta p →‎Kevät Uudempi muutos →
Rivi 15: == Kevät == Pääsiäinen on sidottu viralliseen kalenteriin. Esimerkiksi kaupat pidetään kiinni pitkäperjantaina.<ref name="etkirja"/> Amerikan ateistit ja Kansainvälinen ateistiliitto pitävät vuosikokouksensa ~~Pääsiäinen\|~~pääsiäisenä. Tällä tavalla he sanojensa mukaan pystyvät hyödyntämään sen hankaluuden, että tämä ~~Kristinusko\|~~kristillinen juhla sotkee myös ateistien elämää.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.mysanantonio.com/news/metro/stories/MYSA041506.3B.athiestconfab.21b5e071.html \| Nimeke=Atheists meeting in S.A. while others observe Easter \| Ajankohta=14.4.2008 \| Julkaisija=San Antonio Express-News \| Viitattu=7.3.2010 \| Julkaisu={{en}} }}</ref> On muistutettu myös pääsiäisen ikävistä piirteistä. Aikaisemmin noitien ajateltiin tekevän tuhoja pääsiäisen aikaan, ja ~~Noitavainot\|~~noitavainoissa tapettiin ihmisiä.<ref name="etkirja"/> Pääsiäisnoita\|Pääsiäisnoidat kaupallisessa tuotannossa ~~Stereotyyppi\|~~stereotyyppisesti esitettyinä on joidenkin mielestä myös tiedostamatonta pilkkaa ~~Roviolla polttaminen\|~~roviolla poltetuista vanhoista tietäjänaisista. Kirkon toimesta heistä luotiin kuva rumina noita-akkoina.<ref>Kailo, Kaarina: Saunan mielenmaisema. Teoksessa {{Kirjaviite \| Tekijä=Heiskanen, Irma & Kailo, Kaarina (toim.) \| Nimeke=Ekopsykologia ja perinnetieto \| Sivu=260 \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Green Spot \| Vuosi=2006 \| Tunniste=ISBN 952-5459-04-7}}</ref> Suomen ateistiyhdistyksen taholta on todettu: ”Koska kukaan ei oikeasti nouse kuolleista ja astu kristittyjen taivaaseen, ainakin kaksi pääsiäispäivää voitaisiin poistaa valtioiden kalentereista. Jeesuksen olemassaolosta ei ole todisteita puhumattakaan siitä, että hänen ristiinnaulitsemisestaan olisi todisteita.” Vanhat lasten taikamenot kuten virpominen, pääsiäismunat, mämmi, pääsiäiskananpojat ja niin edelleen voidaan säilyttää siinä missä Runebergin tortutkin.<ref name="etkirja"/> Rivi 23: === Talvi === ~~Suomen kieli\|~~Suomen kielen sana ''joulu'' ja ''juhla'' ovat ruotsalaisia tai skandinaavisia lainasanoja.<ref>Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 183.</ref> Sana joulu tulee alun perin ennen kristinuskoa vietetyn talvipäivänseisauksen juhlan muinaisgermaanisesta nimestä.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä=Häkkinen, Kaisa \| Nimeke=Nykysuomen etymologinen sanakirja \| Sivu=285 \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=WSOY \| Vuosi=2004 (4. painos 2007) \| Tunniste=ISBN 951-0-27108-X}}</ref> Joulu on yleinen perhejuhla eri puolilla maailmaa.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen188"/> Joulun ajankohta on muinaisen roomalaisen kalenterin talvipäivänseisauksen päivämäärä. Roomalaiset viettivät 17. ja 23. joulukuuta välisenä aikana keskitalven Saturnalia-juhlaa. Talvipäivänseisauksena 25. joulukuuta oli Voittamattoman auringon päivä. Kirkko yhdisti päivän juhlat Jeesuksen syntymäjuhlaan 350-luvulla.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen188">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 188.</ref> Puhdasoppisuuteen pyrkivät kristilliset ryhmät ovat voineet vastustaa joulun viettoa epäkristillisenä.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen189">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 189.</ref>

Ero sivun ”Juhlakirja/Uskonnottomat juhlat” versioiden välillä