Ero sivun ”Juhlakirja/Vappu” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset)
Ak: Uusi sivu: thumb|250px|Simaa ja tippaleipiä. '''Vappu''' on vuosittain 1. toukokuuta vietettävä kansainvälinen juhlapäivä ja monissa maissa yleinen vapa...
 
Thi (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 13:
Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Saksassa ja Latviassa vapun juhlinta perustuu valpurinpäivään. Muissa maissa vappujuhlan viettäminen juontaa juurensa työväenliikkeeseen.<ref name="Katajala"/>
 
Työläisten kansainvälinen juhlapäivä sai alkunsa Yhdysvalloissa. 1. toukokuuta 1886 järjestettiin mielenosoituksia, joissa vaadittiin kahdeksantuntista työpäivää. Mielenosoittajien ja poliisien välisessä yhteenotossa kuoli ainakin 10 työläistä. Kolme päivää myöhemmin useita siviilejä ja poliiseja sai surmansa kahakoissa Chicagon Haymarketissa. Poliisi suoritti joukkopidätyksiä, joissa seitsemää syytettiin anarkismista ja valtion vastustamisesta. Heidät tuomittiin kuolemaan ja hirtettiin. Vuonna 1889 työläisten Toinen internationaali päätti, että mielenosoitusten uhreja muistettaisiin maailmanlaajuisesti 1. toukokuuta 1890.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko=Miksi työläiset juhlivat juuri vappua? | Julkaisu=Tieteen Kuvalehti Historia | Ajankohta=3/2008 | Julkaisupaikka=Oslo | Julkaisija=Bonnier Publications International AS | Tunniste=ISSN 0806-5209}}</ref> Ajankohta määrättiin kansainväliseksi työläisten mielenosoituspäiväksi. Välitön esikuva tuli siis Amerikasta, mutta taustalla vaikutti ilmeisesti myös keskieurooppalainen perinne. Keskiaikaiset asekatselmukset olivat muuttuneet kaupunkien porvariskaartien katselmuksiksi ja myöhemmin kiltojen ja ampumaseurojen paraateiksi ja marsseiksi.<ref name="Lehtonen"/>
 
== Suomalainen vappu ==
 
[[Tiedosto:Vappu Esplanadilla.jpg|thumb|200px|Helsingin Pohjois-Esplanadi vappuna 2006.]]
Nykyaikainen vappu on leimallisesti kaupunkilainen juhla. Vappua on kuitenkin vanhastaan vietetty maaseudullakin sekä talonpoikaiston että herrasväen piirissä. Eräillä Etelä-Suomen alueilla poltettiin vapputulia ja paikoitellen oli tapana harjoittaa karjan menestystä edistävää taikuutta. Vappuun yhdistettiin yleensäkin pyhäpäiviä koskevia työkieltoja, sillä vapulla oli Valburgin muistopäivänä myös vanhaa kirkollista luonnetta. Maaseudun pappiloissa pidettiin vappuisin kutsuja. Nämä perinteet eivät kuitenkaan olennaisesti vaikuttaneet 1900-luvulla kehittyneeseen vapun juhlintaan.<ref name="Lehtonen"/>
 
Oma merkityksensä vapun myöhempiin tapoihin oli sen sijaan sillä, että kaupunkien säätyläistö piti 1800-luvulla vappua ruotsalaisen ja eurooppalaisen esikuvan mukaan kevätjuhlana. Kesäravintolat avautuivat ja pidettiin ulkoilmakonsertteja. Porvarisperheissä tarjottiin simaa, joka oli kuulunut myös pappiloiden vappuun. Kaupunkien vapunvieton juuria on haettu varhaiskeskiajan asekatselmuksista saakka. Aatelisto järjesti Suomessakin 1500-luvulla turnajaisia, joissa talven ja kesän hahmot näytösmäisesti kamppailivat ja kesä voitti. 1800-luvulla säätyläisvappuun sulautui ylioppilaiden kevätjuhlaperinne.<ref name="Lehtonen"/>
Vuodesta 1979 lähtien vappu on ollut Suomessa virallinen liputuspäivä, jolle on annettu nimi ''suomalaisen työn päivä'', koska liputtamista ei haluttu liittää suoraan kansainväliseen työväenperinteeseen<ref name="Kuntsi"/><ref>”Kysymys on vapun perinnetaustan kannalta oudosta poliittisesta kompromissista – –.” Juhani Lehtonen teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Karjalainen, Sirpa & Korhonen, Teppo & Lehtonen, J. U. E. | Nimeke=Uusi ajantieto | Selite=3. ajantasaistettu painos | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1989 | Tunniste=ISBN 951-0-15901-8}}.</ref>
 
Ylioppilaitten vapunvieton eräänä lähtökohtana oli eteläisen Ruotsin kansanomainen vappu. Vappuna oli tapana syödä ja juoda runsaasti: sanottiin, että näin saadaan voimia tulevan kesän varalle. Kaupunkien killat ja ammattikunnat pitivät vappua kokous- ja kestipäivänään, ja myös maaseudulla pidettiin kyläkokouksia. Nuoret miehet myös kiersivät talosta toiseen laulamassa kevään tuloa. Kaikki nämä ainekset sopivat hyvin ylioppilaille. He saattoivat viettää vappua osakuntajuhlana, johon kuuluivat puheet, juhlajuomat ja laulutervehdykset. Ulkoilmajuhlia pidettiin käytännön syistä myöhemmin toukokuussa, jolloin oli kukan päivä. 1800-luvun lopulla ylioppilaiden kevätjuhlan pitoajaksi vakiintui toukokuun ensimmäinen päivä.<ref name="Lehtonen"/>
Pohjoismaissa on tapana kiinnittää huomio varsinaisen juhlan aattopäivään. Myös vapun juhlinta on siirtynyt joulun, uudenvuoden ja juhannuksen tavoin aattoon.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Aurejärvi-Karjalainen, Anneli | Nimeke=Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin | Sivu=201 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-0-23761-2}}</ref>
 
Vuodesta 1979 lähtien vappu on ollut Suomessa virallinen liputuspäivä, jolle on annettu nimi ''suomalaisen työn päivä''. Liputtamista ei kuitenkaan perusteltu sillä, että vappu olisi työläisten juhlapäivä. Kansatutkija Juhani U. E. Lehtonen totesi, että vapun perinnetaustan kannalta kyse on oudosta poliittisesta kompromissista. Osa suomalaisista ei hyväksynyt työläisvappua, mutta railakas ylioppilasvappukaan ei ollut kaikkien mieleen. Näytti olevan ongelma, miten ei-ylioppilas tai työväenliikkeeseen kuulumaton viettäisi vappua. Siksi Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä vappua markkinoitiin iloisena kevätjuhlana, kevään tulon merkkipäivänä. ”Ainoana vaikeutena vapun vietossa kevään juhlana on ollut asian keinotekoisuus: kevät kun kerta kaikkiaan ei tule vielä vappuna Suomeen”, Lehtonen kirjoitti.<ref name="Lehtonen"/>
Sima koko perheen juhlajuomana on tärkeimpiä suomalaisen vapun tunnusmerkkejä. Vappulounas kuuluu monen perheen ohjelmaan. Vappuun kuuluvia ruokalajeja ovat muun muassa tippaleivät, munkit, nakit ja perunasalaatti. Vappuna voidaan käydä vieraisilla, tehdä kävelyretki kaupungille tai aloittaa mökkikausi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://oppiminen.yle.fi/vappu_kevat | Nimeke=Vappu – kevään tulon juhla | Julkaisija=Oppiminen – Yle.fi | Viitattu=5.4.2010}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://kotiliesi.fi/juhlat/juhlatuulella/vappu-on-iloinen-kevatjuhla | Nimeke=Vappu on iloinen kevätjuhla | Tekijä=Tuomela, Laura | Ajankohta=24.4.2009 | Julkaisija=Kotiliesi | Viitattu=5.4.2010}}</ref>
 
Pohjoismaissa on tapana kiinnittää huomio varsinaisen juhlan aattopäivään. Myös vapun juhlinta on siirtynyt joulun, uudenvuoden ja juhannuksen tavoin aattoon.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Aurejärvi-Karjalainen, Anneli | Nimeke=Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin | Sivu=201 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-0-23761-2}}</ref> Varisinkin 1930-luvulta lähtien juhlinta siirtyi yhä enemmän vapunpäivästä sitä edeltävään päivään. Tähän vaikutti osaltaan julkisten huvitilaisuuksien, erityisesti tanssien, yleistyminen ja sijoittuminen juuri aattoon.<ref name="Lehtonen"/>
 
Sima on tärkeimpiä suomalaisen vapun tunnusmerkkejä. Simaa nautitaan koko perheen juhlajuomana, ja sitä on tärkeimpiähelppo suomalaisenvalmistaa vapunmyös tunnusmerkkejäkotona.<ref name="Lehtonen"/> Vappulounas kuuluu monen perheen ohjelmaan. Vappuun kuuluvia ruokalajeja ovat muun muassa tippaleivät, munkit, nakit ja perunasalaatti. Vappuna voidaan käydä vieraisilla, tehdä kävelyretki kaupungille tai aloittaa mökkikausi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://oppiminen.yle.fi/vappu_kevat | Nimeke=Vappu – kevään tulon juhla | Julkaisija=Oppiminen – Yle.fi | Viitattu=5.4.2010}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://kotiliesi.fi/juhlat/juhlatuulella/vappu-on-iloinen-kevatjuhla | Nimeke=Vappu on iloinen kevätjuhla | Tekijä=Tuomela, Laura | Ajankohta=24.4.2009 | Julkaisija=Kotiliesi | Viitattu=5.4.2010}}</ref><ref name="Lehtonen"/>
 
== Lähteet ==