Japanin kielessä sekä verbit että adjektiivit taipuvat, mutta eivät persoonamuodoissa. Japania kirjoittaessa on huomattava, etta kanjeilla kirjoitettu sanavartalo ei koskaan muutu, vaan taivutusmuodot kirjoitetaan sanan perään kana-merkeillä (''okurigana'' eli "saattava ''kana''").
Kuten suomen kielessä, futuuri.
Kuten suomen kielessä, futuuria ei tunneta ja japanissa on vain preesens (''-u'') ja imperfekti (''-ta''). Taivutukset voivat silti olla varsin monimutkaisia: 食べる ''taberu'' (syödä) voi taipua muotoon 食べさせられた ''tabesaserareta'' (syötätettää), ts. kausatiivin passiivin imperfekti, ja apuverbejä käytetään runsaasti. Erityisesti puhekielessä onkin yleistä, että lause koostuu yksinomaan verbeistä: ''motte kite iru'', kirj. "ottaen-tullen-on" olisi tyypillinen tapa ilmaista "otin mukaani", jos tekijä ja kohde on määritelty.
Adjektiivit taasen eivät taivu suomen lailla substantiivin mukaan, vaan verbien lailla mm. kielteiseksi ja aikamuodon mukaan: 赤い ''akai'' (punainen) > 赤くない ''akakunai'' (ei punainen) > 赤くなかった ''akakunakatta'' ([ei ollut] punainen - adjektiivi on menneessä muodossa, joten sille ei ole suoraa suomenkielistä vastinetta).
Japanin substantiivit eivät taivu koskaan. Suomen kielen substantiivien taivutuksia vastaavia merkityksiä saadaan aikaan liitepartikkeleilla. Liitepartikkelit kirjoitetaan hiraganalla sanan loppuun.