Ero sivun ”Wikipedian käyttäjän käsikirja” versioiden välillä

{{Wikipedian käyttäjän käsikirja}}

 

'''Wikipedian käyttäjän käsikirja''' on projekti jossa pyritään kokoamaan yksiin "kansiin" vastauksia yleisiin kysymyksiin kuten:

* ''Miten voin arvioida Wikipediasta löytyvän tiedon luotettavuutta?''

 

 

'''Wikipedian käyttäjän''' käsikirja on tarkoitettu ensisijaisesti opettajille, opiskelijoille ja oppilaille, jotka hyödyntävät Wikipediaa opetus- ja opiskelutyössään. Tämän lisäksi käsikirja kertoo, miten Wikipediaa voidaan hyödyntää yrityksissä, yhdistystoiminnassa, erilaisissa organisaatioissa sekä aivan jokapäiväisessä elämässä.

 

Käsikirja valaisee Wikipedian historiaa ja filosofiaa ja opastaa käytännöllisesti Wikipedian käyttöä. Lisäksi käsikirja yrittää hahmotella, mihin suuntaan Wikipedia on kehittymässä.

==Wikipedian periaatteet ==

{|align="right"

|}

{|align="right"

|}

Wikipedia on vapaaehtoisten kirjoittama tietosanakirja vapaaseen käyttöön. Wikipedia -sivustolla kuka tahansa saa ilmaiseksi lukea, muokata, kopioida ja jaella edelleen sieltä löytyviä artikkeleita. Artikkelit ovat syntyneet vapaaehtoisten kirjoittajien yhteistyönä ja kohentuvat ja lisääntyvät edelleen samalla tavalla. Wikipedian kirjoittaminen on eräänlainen internetin avulla toteutettu ja pitkäkestoinen talkoo-hanke.

GNU GPL lisenssin käyttäjät huomasivat, että pelkkä ohjelmistoille tarkoitettu lisenssi ei kuitenkaan ole riittävä. Olennainen osa mitä tahansa ohjelmistoa on käyttöohje. Näin ollen mikään ohjelmisto ei voi olla täysin vapaa, jos sen käyttöohje ei ole samalla vapaasti saatavilla. Jotta vapaiden ohjelmistojen käyttöohjeetkin pysyisivät vapaina, kehitettiin käyttöohjeille erillinen lisenssi nimeltä GNU Free Documentation License (GFDL). GFDL on GPL:n tavoin "copyleft"-lisenssi, eli sen on tarkoitus varmistaa että sen alaisuudessa julkaistu materiaali on vapaasti käytettävissä ja että materiaali pysyy vapaana myös tulevaisuudessa. Tämä alunperin vapaiden ohjelmistojen käyttöohjeita varten kehitetty lisenssi on nykyisin käytössä Wikipediassa. Näin ollen kaikki Wikipedian sisältö on käytettävissä GFDL:n ehtojen mukaisesti.

 

 

 

Ohjelmiston lisäksi Wikipedia tarvitsee Internet-palvelimia, joilla Wikipedian artikkelit tallennetaan ja joilta ne haetaan luettaviksi. Wikipedian kirjoittajat (ns. wikipedistit) ovat perustaneet voittoa tavoittelemattoman säätiön, Wikimedia -säätiön, jonka päätehtävä on huolehtia Wikipedian teknisen infrastruktuurin toimivuudesta. Wikimedia -säätiö hallinnoi valtavaa määrää palvelintietokoneita, joilla maailman eri Wikipediat toimivat. Palvelinten hankinta ja niiden ylläpito rahoitetaan vapaaehtoisten lahjoitusten turvin.

 

====Helppojen osoitteiden hyödyntäminen====

Wikipediassa jokaisella artikkelilla on oma osoite. Ensimmäiseksi osoitteessa kerrotaan kyseisen Wikipedian kieli kaksikirjaimisella koodilla. Esimerkiksi suomi on fi, englanti en ja ruotsi sv. Kielikoodin jälkeen tulee palvelun osoite, wikipedia.org/wiki/ ja tämän jälkeen artikkelin otsikko. Esimerkiksi artikkeli Lasse Virénistä suomenkielisessä Wikipediassa löytyy osoitteesta:

 

===Lue artikkeleita===

{|align="right"

|}

{|align="right"

|}

 

 

Yksi tärkeä tapa arvioida tekstin pätevyyttä on tutustua sen lähteisiin. Wikipedian periaatteena on esittää vain tietoa, joka on jo julkaistu yleensä luotettavina pidetyissä lähteissä. Lähdeviiteet esitetään alaviite-järjestelmää käyttäen. Tekstin sisällä on alaviitenumero, jota vastaava viite löytyy sivun alalaidasta. Kun lukee lähteen, on mahdollista itse arvioida esitettyjen väitteiden yhtäpitävyyttä lähteen kanssa sekä samalla tarkistaa, onko kaikki merkittävä otettu mukaan. Uusien lähteiden lisääminen onkin merkittävä tapa parantaa Wikipedia-artikkelien luotettavuutta.

 

==== Historia-sivun tarkistaminen ====

 

Wikipediaan sisältyy lähes ainutlaatuinen mahdollisuus tarkastella tekstin syntymisen historiaa. Jokaisella sivulla on "historia"-painike, jota klikkaamalla saa näkyviin listan sivun aikaisemmista versioista aikajärjestyksessä sekä jokaisen version tekijästä. Historia-sivun tarkoitus on mahdollistaa myös sivun palauttaminen aikaisempaan versioon ja eri versioiden vertaileminen, mutta kriittiselle lukijalle se antaa erinomaisen kuvan sivun synnystä aina ensimmäiseen versioon asti. Painettuun kirjaan verrattuna historia-sivun etu on juuri kriittisen lukutaidon kasvattamisessa: jokaisella Wikipedian sivulla on tekijänsä ja vaiheensa, mikä jo itsessään kertoo tiedon historiallisuudesta. Lisäksi sivuhistorian kautta on toisinaan mahdollista seurata aiheen käsittelyn kehittymistä.

 

==== Keskustelu-sivun tarkistaminen ====

===Kirjoita artikkeleita===

{|align="right"

|}

{|align="right"

|}

{|align="right"

|}

 

 

==Wikipediasta on moneksi==

===Peruskoulutuksessa===

* Tiedonhaku opiskelussa

* Kielitaidon kehittyminen vieraskielisiä Wikipedioita lukemalla ja mahdollisesti muokkaamalla

* Ura- ja jatko-opiskeluvalintojen kartoittaminen

 

===Korkeakoulutuksessa===

[[w:en:Wikipedia:School_and_University_projects|Lukuisissa yliopistoissa]] ympäri maailmaa yliopisto-opiskelijat ovat osana kurssien suorittamista kirjoittaneet tai korjanneet Wikipedia-artikkeleita. Näiden opiskelijoiden ohjaajat uskovat, että Wikipedian kirjoittaminen auttaa kehittämään kriittistä ajattelua, medialukutaitoa, tutkimustaitoja ja täsmällistä kirjoittamista. Samalla Wikipediaan kirjoittaminen on motivoivaa, koska teksti tulee heti laajaan käyttöön. Opettajat voivat arvioida esimerkiksi artikkelimuokkausten laatua ja muokkausten vaatimaa taustatutkimusta. (Englanninkielinen Wikipedia sisältää Wikipedian muokkaamiseen perustuvan [[w:en:Wikipedia:School_and_university_projects/Piotrus_educational_boilerplate|yliopistokurssin mallisivun]].).

 

 

===Yrityksissä ja yhdistyksissä===

 

== Wikipedian historia lyhyesti ==

 

Wikipedia-hankkeen aloittivat tammikuussa 2001 amerikkalaiset Jimmy Wales ja Larry Sanger. Ennen Wikipediaa Wales ja Sanger olivat yrittäneet luoda verkossa toimivan tietosanakirjan, jossa jokainen artikkeli arvioitiin asiantuntijoiden toimesta. Wikipedian avoin malli ja wiki-alustan käyttö tietosanakirja kirjoittamiseen osoittautui kuitenkin menestyksekääksi.

Viime vuosina Wikipediasta on tehty tutkimusta jossa sitä on verrattu perinteisiin paperille painettuihin tietosanakirjoihin kuten Encyclopædia Britannicaan ja Saksalaiseen Brockhausiin. Pyrkimyksenä on ollut selvittää kuinka luotettava lähdeteos Wikipedia on. Vertailuissa Wikipedia on pärjännyt hyvin. Tutkimuksien mukaan kaikissa tietosanakirjoissa on virheitä mutta Wikipediassa niitä ei ole ainakaan enempää kuin perinteisissä tietosanakirjoissa.

 

 

==Miten Wikipedia toimii==

Wikipedian perustaja Jimmy Wales on kuvannut Wikipedian päätöksenteon jakaantuvan eri tavoin:

* anarkia, jossa kuka tahansa saa tehdä mitä haluaa

 

Suomenkielinen Wikipedia, kuten kaikki muutkin erikieliset Wikipediat, toimii kuitenkin täysin itsenäisesti. Voidaan kuitenkin nähdä että myös jokaisen maan Wikipediassa on läsnä sekä anarkia, demokratia, meritokratia ja aristokratia. Vallanjakoa ja toimintaa säädellään Wikipedian teknisen alustan tarjoamilla työvälineillä ja käyttäjien rooleilla. Erilaisia rooleja Wikipediassa ovat:

* '''Nimetön Wikipedia-artikkeleiden lukija''' - satunnainen verkossa haahuilija, joka lukee artikkelin, jonka hän on löytänyt Wikipediasta.

* '''Nimetön Wikipedia-artikkeleiden muokkaaja''' - käyttäjä, josta tallennetaan hänen käyttämänsä tietokoneen IP-osoite Wikipedian palvelimelle.

====Wikipedian kirjoittajat====

 

 

Muutaman tutkimuksen mukaan Wikipediaan aktiivisesti kirjoittavien ihmisten joukko on suhteellisen pieni ryhmä. Minnesotan yliopistossa [http://www.mndaily.com/articles/2007/11/13/72164479 tehdyn tutkimuksen] mukaan vain promillen kokoinen ryhmä kaikista englanninkielisen wikipedian muokkaajista on vastuussa noin 44 prosentista Wikipediasta löytyvästä materiaalista. Toisaalta on hyvä huomata, että aktiivisia englanninkielisen Wikipedian muokkaajista on noin miljoona. Samassa tutkimuksessa todettiin myös, että tahallaan sotketulle sivulle päätymisen todennäköisyys on alle prosentin luokkaa.

 

== Sisarprojektit ja kieliversiot ==

 

Wikimedia on aloittanut useita sisarprojekteja, joissa Wikipedian periaatteita noudattaen tehdään muita aineistoja kuin tietosanakirjaa. Tämä sivusto, Wikibooks, on yksi sisarprojekti, jonka tarkoituksena on tuottaa oppikirjoja ja -tekstejä.