Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Egypti/Uusi valtakunta” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 43:
Uuden valtakunnan aikana Ra-jumalaan yhdistetystä Amun-jumalasta (Amon-Ra) tuli valtiollinen jumaluus. Tämä teki Karnakista, hänen vanhasta palvontapaikastaan, Egyptin tärkeimmän uskonnollisen keskuksen. Tämä oli osittain seurausta Theban asemasta pääkaupunkina, mutta myös ammattimaisesta papistosta. Amonista tuli kaikkivaltias. Läheiset yhteiden itään toivat vaikutteita lähi-idästä. Akhenaten yritti uskonnollista vallankumousta, mutta epäonnistui, sillä egyptiläiset eivät olleet valmiit luopumaan jumalistaan.
 
[[Tiedosto:Karnak Khonsou 080508.jpg|thumb|Pylväät olivat tärkeä piirre temppeleissä]]Seurauksena oli myös kansanuskon vahvistuminen. Jumalten alettiin uskoa olevan mukana arjessa. Amon alettiin yhä syvemmin nähdä lopullisen oikeuden jakajana ja Egyptin todellisena hallitsijana. Faaraosta tuli enemmän ihminen ja vähemmän jumala. Oraakkelien eli ennustajien merkitys päätöksenteossa kasvoi. Valtaa ja rikkauksia päätyi ennustuksia tulkinneen papiston käsiin. Tämä heikensi perinteistä yhteiskuntajärjestystä ja oli osallisena uudenvaltakunnan rappioon.
 
[[Tiedosto:Karnak Khonsou 080508.jpg|thumb|Pylväät olivat tärkeä piirre temppeleissä]]
=====Taide=====
Uudenkin valtakunnan aikana taiteen aiheina olivat lähinnä hallitsijat ja jumalat. Uskonnollisten aiheiden lisäksi kuvattiin myös voitokkaita taisteluita. Hautamaalauksissa kuvattiin yhä enemmän jokapäiväistä elämää ja mm. juhla-aterioita ja tanssia. Tyyliltään taide oli selkeää, yksinkertaista, luonnollista ja elävää. Se oli vähemmän jäykkää kuin aiemmin. Temppeliveistoksissa esitettiin tilaajia palvomassa jumalia. Korkokuvia tehtiin upottamalla ne kiveen niin, että niiden todellinen kauneus paljastui vain valon osuessa sopivasta kulmasta. Armanakaudella rauta levisi Lähi-Idästä ja oli aluksi kallisarvoisten korujen materiaalia.