Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Egypti/Korkeakulttuurin synty” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 26:
===Sananselitykset===
'''Fajum'''-kulttuurin (A) aikana noin 6000-5000 eaa neoliittinen eli maatalouskivikauden asutus ilmenee ympäri Egyptiä. Näyttää siltä, että samanaikaisesti kuin maatalous kehitettiin myös Afrikassa, siirtolaiset hedelmällisen puolikuun alueelta esimerkiksi Palestiinasta toivat sen mukanaan muuttaessaan alueelle. Kudottiin kankaita. Vainajat haudattiin lähelle asuntoja ja joskus myös niiden alle, toisin kuin myöhemmin, jolloin haudat olivat aina asuinalueiden ulkopulella. Ensimmäisiä muurien suojaamia kyliä perustettiin Ylä-Egyptissä. Kaupunki tarjosi paikan kaupankäynnille, suojan karjalle, turvaa tulvia vastaan ja paikan missä palvella jumalia. ▼
'''Badar'''-kulttuuri (4900-4000 eaa) oli kivikautinen kulttuuri Ylä-Egyptissä. Päälliköt haudattiin erillisiin hautoihin ja hautalahjoja oli joskus. Kupari yleistyi ja levisi alueelle. Kulttuuri ei liene vielä ollut kovin sotaisa. Viljeltiin maata, pidettiin kotieläimiä, kasvatettiin karjaa ja kalastettiin. Vainajat haudattiin kasvot länteen, pää etelään, mikä viittaa egyptiläiseen ajatteluun tulevasta elämästä.
▲'''Fajum'''-kulttuurin (A) aikana noin 6000-5000 eaa neoliittinen eli maatalouskivikauden asutus ilmenee ympäri Egyptiä. Näyttää siltä, että samanaikaisesti kuin maatalous kehitettiin myös Afrikassa, siirtolaiset hedelmällisen puolikuun alueelta esimerkiksi Palestiinasta toivat sen mukanaan muuttaessaan alueelle. Kudottiin kankaita. Vainajat haudattiin lähelle asuntoja ja joskus myös niiden alle, toisin kuin myöhemmin, jolloin haudat olivat aina asuinalueiden ulkopulella. Ensimmäisiä muurien suojaamia kyliä perustettiin Ylä-Egyptissä. Kaupunki tarjosi paikan kaupankäynnille, suojan karjalle, turvaa tulvia vastaan ja paikan missä palvella jumalia.
'''Kaksoisvirranmaa''' eli Mesopotamia käsitti Eufrat ja Tigris jokien yhteisen laakson, joka sijaitsee lähinnä nykyisen Irakin alueella ja Syyrian itäosissa. Egyptin synnyn aikoihin alueella vallitsi '''Sumerilainen''' korkeakulttuuri (4000-2000 eaa). Sumerialaisten kaupunkien suuri koko perustui kasteluviljelyyn, joka mahdollisti Niilin tulvien tapaan suuret viljasadot. Sumerilaiset keksivät kirjoitustaidon ensinnä maailmassa ja se on kenties antanut sysäyksen egyptiläiselle kirjoitustaidolle. Sumerilaiset kuninkaat olivat pappiskuninkaita, jotka hallitsivat mahtavia kaupunkivaltioita. Kooltaan alue oli kymmenkertainen Niilin laaksoon verrattuna. Kaksoisvirranmaa oli Egyptin ja Palestiinan ohella osa niin sanottua hedelmällistä puolikuuta, aluetta jolla maanviljelys syntyi.
| |||