Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Egypti/Korkeakulttuurin synty” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 35:
'''Horus''' oli muinaisegyptiläinen taivaan jumala, joka kuvattiin usein haukkana tai haukanpäisenä miehenä. Aurinko ja kuu olivat Horuksen silmät. Jo varhaisdynastisella kaudella hänet yhdistettiin hallitsijaan. Varhaisten dynastioiden aikana Horus kilpaili suosiosta Sethin kanssa. Jumalia palvottiin eri alueilla, ja kukin halusi nostaa oman jumalansa ylitse muiden. Horus voitti lopulta tämän kamppailun ja siitä tuli laajemmin palveltu jumala.
'''Kaksoisvirranmaa''' eli Mesopotamia käsitti Eufrat ja Tigris jokien yhteisen laakson, joka sijaitsee lähinnä nykyisen Irakin alueella ja Syyrian itäosissa. Egyptin synnyn aikoihin alueella vallitsi '''Sumerilainen''' korkeakulttuuri (4000-2000 eaa). Sumerialaisten kaupunkien suuri koko perustui kasteluviljelyyn, joka mahdollisti Niilin tulvien tapaan suuret viljasadot. Sumerilaiset keksivät kirjoitustaidon ensinnä maailmassa ja se on kenties antanut sysäyksen egyptiläiselle kirjoitustaidolle. Sumerilaiset kuninkaat olivat pappiskuninkaita, jotka hallitsivat mahtavia kaupunkivaltioita. Kooltaan alue oli kymmenkertainen Niilin laaksoon verrattuna. Kaksoisvirranmaa oli Egyptin ja Palestiinan ohella osa niin sanottua hedelmällistä puolikuuta, aluetta jolla maanviljelys syntyi. ''Kulttuurista enemmän Kaksoisvirranmaan kulttuurien kohdalla.''
'''Kaupunkivaltio''' tarkoittaa valtiota, joka kattaa yhden yleensä muurien suojaaman (suuremman) kaupungin ja sitä ympäröivän maaseudun mahdollisine kylineen. Kaupunkivaltiot olivat tyypillisiä korkeakulttuurien syntyessä.
Rivi 47:
'''Nuubia''' eli Kush oli Ylä-Egyptin eteläpuolella sijaitseva maa, jonka asukaat olivat mustia afrikkalaisia ja jonka alueelta saatiin kultaa. Nuubialaisesta kulttuurista enemmän Afrikan valtioiden kohdalla.
'''Palestiina''' - on eteläistä Levanttia, Välimeren itärantaa. Käytännössä se sijaitsee Jordanjoen ja Välimeren välissä. Maan alueen poikki ovat kulkeneet useat muinaiset kauppatiet. Maanviljelyksen oletetaan syntyneen näillä main. Varhaisimmat merkit pysyvästä asutuksesta ovat noin 8000 eaa ja seemiläiset väestöt asuttivat alueen 3. vuosituhannella eaa. Vuoden 3000 eaa tienoilla alueella oltiin siirtymässä kupari-kivikaudesta pronssikauteen. Palestiina oli Egyptin ja Kaksoisvirranmaan ohella osa niin sanottua hedelmällistä puolikuuta, aluetta jolla maanviljelys syntyi. ''Kulttuurissta enemmän Välimeren itäreunan kulttuurien kohdalla.''
[[Tiedosto:Sahara satellite hires.jpg|thumb|left|Satelliittikuva Sahara]]'''Sahara''' - on Pohjois-Afrikassa sijaitseva maailman suurin, kuuma ja hyvin kuiva autiomaa. Saharasta vain pieni osa (15-25%) on dyynien peittämää hiekkaerämaata ja suuri osa on kivi- ja kallioaavikkoa. Saharassa on kuivia jokiuomia ja järvenpohjia. Kivikko- ja sora-aavikolla kasveja on lähinnä vain kuivuneissa joenuomissa. Keitaissa viljellään viljaa ja hedelmiä, lähinä taateleita. Kesällä lämpötila nousee varjossakin usein yli +50°C:n, mutta yöksi lämpötila voi laskea 30°. Hiekan pinnassa lämpötila voi olla +80°C, mutta syvemmällä hiekan sisässä on viileää ja kosteaa. Egyptistä ja Niilistä länteen ulottuvaa Saharan osaa kutusutaan ''Libyan aavikoksi''. Se on eräs kuivimmista Saharan alueista. Saharan koko on vaihdellut paljon vuosituhansien aikana. Noin 10400-8900 vuotta sitten Sahara oli huomattavasti nykyistä kosteampi ja pääosin Savannia. Tämän jälkeen ilmasto alkoi kuivua. Vielä 5000 vuotta sitten (3000 eaa) eli Egyptin korkeakulttuurin syntymisen aikoihin Sahara oli lähinnä kuivaa Savannia ja yhä melko kostea. Sahara kuivui nykyiselleen 3700 vuotta sitten (1700 eaa).
Rivi 53:
'''Seth'''oli aavikon ja kaaoksen jumala, joka hallitsi myös säätä. Seth auttoi puolustamaan aurinkolaivaa malassa uhkaavalta Apep-käärmeeltä. Häntä kuvattiin erikoisella suurikorvaisella seth-eläimellä, joka muistutti samanaikaisesti maasikaa, aasia ja shakaalia sekä ehkäpä myös kirahvia. Vanhin Seth-jumalaa esittävä kuva on noin 3500-4000 eaa. Jumalien ja hallitsijoiden voimsnda merkkinä kantama was-valtikka kuvasi seth-eläintä.
'''Uruk-kausi''' noin 4500-3100 eaa Kaksoisvirran maassa. Myöhemmässä vaiheessaan Uruk-kauden kulttuuri oli Sumerien luoma. Uruk-kaudella syntyi temppelien ja ylipappina toimivan kuninkaan ohjaama kaupunkivaltio. Tempelit olivat muodoltaan porraspyramidin eli zikkuratin muotoisia. Kuvakirjoitus syntyi noin 3450-3100 eaa ja aluksi sitä käytettiin lähinnä talousasioiden hoitoon. Kuparin käyttö yleistyi ja kaupungistuminen oli voimakasta. ''Lisää kaksoisvirranmaan kulttuureissa.''
[[Luokka:Wikijunior Muinaiset kulttuurit]]
| |||