Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Egypti/Kulttuuri” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 152:
'''Keisarinleikkaus''' - eli sektio on kirurginen operaatio, jossa syntyvän lapsen (ja nykyään myös äidin) henki pelastetaan poistamalla lapsi vatsanpeitteen läpi. Keisarinleikkausta käytettiin, kun sekä äiti että lapsi olisi muuten varmasti menetetty, pelastamaan ainakin lapsen henki. Keisarinleikkaus tunnettiin muinoin paitsi Egyptissä myös Intiassa, Kiinassa, Kreikassa ja Rooman valtakunnassa. Vaikka monissa tarinoissa myös äidit selvisivät, varmaa tietoa äidin hengen pelastaneesta keisarinleikkauksesta ei ole ennen 1600-lukua. Toisaalta länsimaiset matkailijat todisivat 1800-luvulla onnistuneita äidin hengen pelastaneita keisarinleikkauksia, joiden suorittajina olivat afrikkalaisia (ainakin Ugandassa ja Rwandassa) kansanparantajia ja poppamiehiä. Yksityiskohtaiset kuvaukset kertovat pitkäaikaisesta ja pitkälle kehittyneestä tekniikasta. Koska Egypti on osa Afrikkalaista kulttuuria, on mahdollista että se on myös ollut osallisena tässä perinteessä.
[[Tiedosto:Copper_adze.jpg|thumb|100px|1. dynastian aikainen kuparikirves]]'''Kirjanpito''' - on tietojärjestelmä, joka seuraa yhteisön (esimerkiksi temppelin tai valtion) taloudellista toimintaa ja tilaa.
'''Kätilö''' - eli lapsenpäästäjä on synnytyksessä auttava hoitohekilö. Egyptiläisissä teksteissä vuosilta 2000-1500 eaa kuvataan synnytyksen nopeuttamista, vastasyntynen elinvoiman arviointia, erilaisia synnytysjakkaroita ja synnytysajankohdan laskemista.
Rivi 164:
Egyptin muumioinnin historia juontaa maan ilmasto- ja luonnonoloista. Esihistoriallisena aikana vainajat haudattiin aavikolle kaislamattoon ja eläimen vuotaan käärittynä. Kuumassa ja kuivassa vesi haihtui ruumiista ja syntyi pitkäaikainen luonnonmuumio. Muumiointia alettiin harjoittaa jo vanhan valtakunnan aikana. Varhaisimpien muumioiden käärinliinat kyllästettiin pihkalla ja vainajien kasvoille saatettiin laittaa ohut kipsikerros, kasvojen ulkonäön säilyttämiseksi. Lisäksi joidenkin kasvoille levitettiin uudelleensyntymisen vertauskuvana vihreää maalia. Varhaiset tekniikat eivät pysäyttäneet mätänemistä, ainoastaan hidastivat sitä, ja jäljelle jäi lopulta vain luuranko. Ruumiin hajoaminen harmitti egyptiläisiä, jotka uskoivat sen säilymisen olevan iankaikkisen elämän edellytys. Ruumiinkäsittelijät kehittivät uusia menetelmiä ruumiin säilömiseksi paremmin. Mätänemisen hidastamiseksi pehmeät sisäelimet ja aivot poistettiin, mikä hidasti mätänemistä ja kuivatti sisäontelot. Uusi tapa saikin pian suosiota ylhäisön parissa. Vainajan ja hänen käärinliinojensa väliin laitettiin usein kuvainnollisia eli symbolisia esineitä, joiden tarkoitus oli suojella elämänvoimaa eli ka'ata. Tärkein niistä oli sydämen päälle asetettu scrabee eli sittiäinen. Keskivaltakunnan ajoista lähtien käytettiin erilaisia suoloja, kuten ruokasoodaa ruumiin kuivattamiseen.
[[Tiedosto:Egypte louvre Peigne.jpg|thumb|160px|Norsunluukampa]]'''Norsunluu''' - on norsun syöksyhampaista saatu kova ja veistettävä materiaali, jota on arvostettu esihistoriallisista ajoista saakka. Norsunluuta tuotiin lähinnä Saharan eteläpuolisesta Afrikasta, pääosin Nuubiasta, mutta myös Aasiasta. Ilmaston muututtua yhä kuivemmaksi, norsut siirtyivät entistä etelämpään, mutta nuubialaiset toimivat edelleen välittäjinä. Samankaltaista materiaalia saatiin myös virtahevon syöksyhampaista. Virtahepoja eli Niilissä ja ne olivat jatkuvana uhkana asutukselle. Norsunluuta käytettiin varhaisista ajoista asti.
'''Pii''' - (π) eli arkkimedeen vakio on ympyrän kehän suhde sen halkaisijaan. Kun ympyrän halkaisija on 1, niin ympyrän piiri on π. Kymmenen desimaalin piin likiarvo on 3,1415926536. Ensimmäinen käyttökelpoinen piin likiarvo oli egyptiläisen matemaatikon Ahmosen kehittämä. Se on säilynyt niin kutsutun Rhindin papyruksen sisältämissä laskutehtävissä. Tämä likiarvo on 256/81 eli noin 3,16. Se oli tarkempi kuin babylonialaisten matemaatikkojen tuntemat paljon karkeammat piin likiarvot.
| |||