Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Egypti/Keskivaltakunta” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 51:
'''Khonsu''' oli kuunjumala, jota palvottiin lähinnä Theban seudulla. Häent kuvattiin joko kuninkaallisilla ruoskilla varustettuna palsamoituna lapsena, haukanpäisenä nuorukaisena päällään täysikuu tai paviaanina. Alunperin hän oli väkivaltainen sodanjumala, joka muuttui vähitellen kuunjumalaksi, joka vastasi parantamistaidosta.
[[Tiedosto:Maat.jpg|thumb|Maat-jumalatar]]'''Maat''' - oli muinaisen Egyptin oikeuden ja totuuden jumalatar, jota palvottiin ympäri maata. Hänet kuvataan naisena, jolla on päässä oikeuden sulka, jota kuolleiden kirjassa käytetään vainajien sydämen punnitsemiseen. Hän oli tärkeässä asemassa myös oikeudenkäynneissä. 5. dynastiasta asti oikeutta istuvia visiirejä kutsuttiin Maatin papeiksi. Maat piti yllä maailmankaikkeuden järjestystä ja esti sitä ajautumasta kaaokseen. Myös faaraoiden tuli kunnioitta Maatia tehdessään päätöksiä. Maat oli viisaudenjumala Thotin vaimo. Thot (viisaus) oli se, joka rakesti Maatia (siis totuutta) ja paljasti hänet. Maat oli myös mukana maailmanluomisessa auringonjumala Ra:n rinnalla. Faaraot käyttivät mielellään Maatin vertauskuvia korostaakseen asemaansa maailmanjärjestyksen ylläpitäjinä.
'''Minolaiset''' - asuttivat Kreetaa ja lähisaaria Aigeanmeren alueella noin 3000-1450 eaa. Minolainen keramiikka oli korkeatasoista. Valmistettiin lähinnä suuria ruukkuja ja maljakoita. Minolaisilla oli omat aakkosensa, jotka muistuttivat hieman myöhempää kreikkalaista kirjoitusta. Heillä oli suuri laivasto ja he kävivät ahkerasti kauppaa. Kaupan ansiosta he olivat merkittävä mahti itäisellä Välimerellä. Heidän merkittävin vientituotteensa oli tina. Kuparia saatiin Kyprokselta. Minolaiset veivät myös krookuksen kukista valmistettua sahrami maustetta. He veivät tai välittivät Lähi-Itään kultaa, hopea ja ruukkuja (keramiikkaa). Minolainen kulttuuri katosi Santorinin tulivuorenpurkauksen seurauksena noin 1450 eaa.
| |||