Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Rooman valtakunta/Keisariaika” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 59:
Keisari Tiberiuksen kaudella kansankokouksen aiemmat valtaoikeudet siirrettiin senaatille. Tämä oli seurausta kokousten koostumuksesta, joka oli käytännössä Rooman kaupungin sivistymätöntä alaluokkaa, joka oli usein valmis myymään äänensä eniten maksavalle.
[[Tiedosto:Roman Empire with provinces in 210 AD.png|thumb|250px|Maakunnat 210]]
====Maakuntahallinto====
Keisari Augustuksen valtaannousuun 27 eaa liittyneissä uudistuksissa myös maakuntahallinto järjestettiin uudellen. Maakunnat jaettiin senaatiillisiin ja keisarillisiin riippuen siitä, kuka nimitti niiden käskynhaltijan. Senaatillisia maakuntia hallitsivat senaattorien joukoista valitut '''prokonsulit''', kuten tasavallanaikana oli ollut tapana. Suurten keisarillisten johdossa olivat '''legaatit''' (''Legatus Augusti pro praetore'') eli nimellisesti pretoreina toimivat keisarin lähettiläät, jotka valittiin käytännössä pretoorien sotilasarvon omaavien senaattorien joukosta. Näihin maakuntiin oli sijoitettu legioonia, joita pretorit johtivat. Pienempiä maakuntia, joissa ei legioonia ollut, johtivat ritariluokkaan kuuluvat '''prokuraattorit'''.
| |||