Ero sivun ”Suomen historia/Itsenäinen valtio” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Palatus sotkentaa edeltävään versioon |
|||
Rivi 1:
{{Korjattava}}
==
Suomi itsenäistyi 6. joulukuuta. 1917, kun senaatti (silloinen hallitus) hyväksyi eduskunnan ilmoituksen Suomen itsenäistymisestä.
moro sano
==Sisällissota==
Sisällisota alkoi 27. tammikuuta. 1918, kun punaiset yrittivät ryhtyä vallankaappaukseen. Punaisten tarkoituksena oli vangita kaikki senaattorit (ministerit), mutta siinä epäonnistuttiin. Osa senaattoreista oli piilossa Helsingissä ja loput olivat jo lähteneet Vaasaan. Kun punaiset olivat kaappaneet Helsingissä vallan, perustettiin vallankumoushallitus Suomen kansanvaltuuskunta Kullervo Mantereen johdolla. (Punaisten pulella taisteli myös venäläisiä.) Jonkinlainen rintamalinja syntyi Tampereen-Lahden-Lappeenrannan-Viipurin -linjan pohjoispuolelle. Rintama oli hajanainen tukikohtien joukko. Punaiset aloittivat hyökkäyksen valkoiseen Suomeen, mutta punaisten hyökkäys tuli torjutuksi samaan aikaan aloitetulla valkoisten suurhyökkäyksellä ja sen seurauksena punaiset menettivät Tampereen valkoisille 6. huhtikuuta. 1918. Kansanvaltuuskunta pakeni Pietariin Viipurin kautta. Valkoiset saivat suurta voimanlisää koska saksalaiset, joita oli 10 000 henkeä aloittivat maihinnousun Hangossa. Lahti ja Helsinki vallattiinkin saksalaisten voimin. Valkoiset valtasivat punaisilta Viipurin huhtikuun lopussa. Sisällissota päättyi toukokuussa valkoisten voittoon.
==Kuningaskunta tavoitteena==
Itsenäisyysjulistuksen mukaan Suomi oli tasavalta. Kuitenkin käyty sisällissota ja maan huonot olot johtivat siihen että mielipiteet kallistuivat kuningaskunnalle myönteisemmäksi, lähinnä koska silloin uskottiin, että kuningas joka ei olisi vaaleista riippuvainen vakauttaisi Suomen poliittista elämää. Koska sisällissodan aikana Saksa oli avustanut valkoisia, niin haluttiin myös että Saksan tukisi Suomea tulevaisuudessakin niin
==Heimosodat ja Suur-Suomi==
Suomen ja Neuvosto-Venäjän suhteet olivat huonot heimosotien takia. Heimosodat olivat satojen vapaaehtoisten suorittamia sotaretkiä. Niiden tarkoitus oli littää Itä-Karjala ja muita alueita suomeen ja luoda samalla Suur-Suomi. Oli myös harkittavana että Suomi hyökkäisi venäjän pääkaupunkiin Pietariin jota Mannerheimin kannatti, mutta presidentti vastusti ja hankkeesta luovuttiin.
==Tarton rauha==
Koska Leninin bolsevikkihallituksen asema oli huono suomalaiset eivät ryhtyneet rauhanneuvotteluihin. Suomi suostui neuvotteluihin myöhemmin, kun bolsevikkien asema parani Venäjällä. Rauhansopimus tehtiin Tarton kaupungisssa, Virossa. Suomi sai Petsamon Tarton rauhassa, mutta joutui vetäytymään niistä Itä-Karjalan aluesta, mitkä Suomella oli vielä hallussa. Rauha oli edullinen Suomen kannalta, mutta äärioikeiston mukaan se oli häpeärauha, koska sen avulla Suur-Suomi ei syntynytkään.
==Suomen vai Ruotsin Ahvenanmaa?==
Suomella oli ongelmia myös Ruotsin vastaisella rajalla. Ahvenanamaan kiistan seurauksena Suomen ja Ruotsin suhteet tulehtuivat. Ahvenanmaalaiset esittivät Ruotsille vetoomuksen Ahvenanmaan littämiseksi Ruotsiin, ja ruotsalaisten mielestä Ahvenanmaa kuului Ruotsille historiallisin ja kielellisin perustein. Ahvenanmaalaisten rauhoittamiseksi Suomen eduskunta sääti Ahvenanmaan itsehallintolain. Kun sekään ei tyydyttänyt Ahvenanmaalaisia, niin lopulta vuonna 1921 Kansainliitto ratkaisi kiistan Suomen eduksi. Ruotsi alistui päätökseen ja maiden suhteet alkoivat parantua hitaasti.
== Uudet puolueet==
{{Korjattava}}
Poravarilliseissa puolueissa tapahtui vuoden 1918 lopulla muutoksia. Pääosassa vanhasuomalaisista koostuneet kuningasmieliset perustivat konservatiivipuolueen: Kansallisen Kokoomuksen ja pääosin nuorsuomalaisista koostuneet tasavaltalaiset perustivat liberaalin: Kansallisen Edistyspuolueen. Oli myös kaksi muuta porvaripuoluetta Ruotsalainen Kansanpuolue ja Maalaisliitto (nykyisen Keskustan edeltäjä). Myös vasemmistossa tapahtui muutos, kun äärivasemmistolaiset perustivat Moskovassa Suomen kommunistisen puolueen (SKP), jota pidettiin laittomana vuoteen 1944 saakka.
| |||