Ero sivun ”Elämänkatsomustiedon sanasto” versioiden välillä

 

'''Maailmankatsomus''' on sana, joka viittaa joko todellisuuskäsitykseen tai elämänkäsitykseen. Sanaa ”maailmankatsomus” on arvosteltu siitä, että se koskee vain maailmaa, kun taas ”todellisuuskäsitys” koskee koko kaikkeutta. ”Katsomus” viittaa näköaistiin. Sana ”maailmankatsomus” on käännetty suomen kieleen saksan kielen sanasta ”Weltanschauung”. Monissa muissa kielissä tätä sanaa ei ole tai vastaavan sanan käyttö on harvinaista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et14.htm#mozTocId442635 | Nimeke=Todellisuuskäsitys vai maailmankatsomus | Tekijä=Hartikainen, Erkki (päätoim.) | Julkaisu=Todellisuuskäsitykset: Lukion elämänkatsomustieto 5 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=13.7.2010}}</ref> Sanalla maailmankatsomus saatetaan tarkoittaa samaa kuin elämänkäsitys.<ref name="Kielitoimiston sanakirja: maailmankatsomus">”''maailmankatsomus'' yksilön arvoväritteinen kokonaiskäsitys maailmasta ja ihmisistä; elämänkatsomus, maailmankuva. ''Tieteellinen, uskonnollinen maailmankatsomus''.” {{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref>. <ref>''”– – elämänkatsomuksen kanssa synonyymisesti käytetyn sanan maailmankatsomus sekä lähisukuisten sanojen kuten ideologia ja maailmankatsomus – –.” ”Niissä tutkimuksissa, joissa elämänkatsomus mainitaan, ei ole tehty selkeää erottelua maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteiden välillä. Lisäksi voidaan todeta, että sellaiset käsitteet kuin ideologia, maailmankatsomus, maailmankuva ja elämänkatsomus ovat lähellä toisiaan.”'' {{Kirjaviite | Tekijä=Lehikoinen, Jari & Seppä, Hanna | Nimeke=Uskonnonhistoriasta ja siveysopista elämänkatsomustietoon | Sivu=34 | Selite=Kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita 8 | Julkaisupaikka=Joensuu | Julkaisija=Joensuun yliopisto | Vuosi=1988}}</ref>. Eri tutkimusalojen edustajat ovat esittäneet erilaisia maailmankatsomuksen määritelmiä. Samankin tutkimusalan sisällä kuvaukset vaihtelevat esittäjien näkemysten mukaan. Maailmankuvan ja maailmankatsomuksen määritelmät ovat epätarkkoja, ja käsitteet esitetään usein samamerkityksisinä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Ehnqvist, Tarja | Nimeke=Miten antroposofia ilmenee steinerpedagogiikassa? Rudolf Steinerin ja Helsingin Rudolf Steiner-koulun vuosien 1988 ja 2000 opetussuunnitelmien tietoteorian, ihmiskäsityksen ja taidekäsityksen analysointia ja vertailua | Sivu=14 | Selite=Väitöskirja. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 204 |Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-10-2668-5 | www=http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kay/kasva/vk/ehnqvist/}}</ref>

 

'''Moraali''': Vain tietoinen, järkevä olento pystyy ottamaan toimintansa lähtökohdaksi moraaliset arvot ja säännöt. Tällöin moraali ei ole pelkkä keino selviytyä yhteisössä, väline toteuttaa mahdollisimman hyvin sekä omaa että omaa että ”lauman” etua. Ihmiselle moraali voi olla kaiken muun ylittävä asia. Jos moraali pyritään perustamaan jonkin väitetysti perustavamman asian varaan, se ei enää ole moraalia. Mistä tahansa tosiasiasta, mukaan lukien teot ja käyttäytymistaipumukset, voidaan kysyä, onko se todella oikein. Humen lain mukaan tosiasioista ei voi johtaa arvoja ja moraalisääntöjä. Moraali on ja sen tulee olla itsenäistä suhteessa sen tuottaneeseen luonnonkehitykseen ja sitä tukevaan yhteiskuntaan.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Pihlström, Sami | Nimeke=Tiede ja edistyksen myytti | Osoite=http://www.tieteessatapahtuu.fi/0105/pihlstrom.pdf | Julkaisu=Tieteessä tapahtuu | Ajankohta=1/2005 | Viitattu=13.9.2007 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref>