Ero sivun ”Elämänkatsomustiedon sanasto” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset)
Thi (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 1:
== A ==
 
'''Agnostismi''' on käsitys, jonka mukaan ei voida tietää, onko jumalaa tai jumalia olemassa.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Korpela, Jukka K. | Nimeke=Pienehkö sivistyssanakirja: agnostismi | Osoite=http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/sanata.html#agnostismi | Julkaisija=Jukka K. Korpela | Viitattu=12.7.2010}}</ref> Käsitettä käytetään myös laajemmin käsityksestä, että ei ole mahdollista saada mitään tietoa joistakin asioista.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 14. osa, Pienhakusanat ja hakemisto: A–J | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1981 | Tunniste=ISBN 951-0-07253-2}}</ref> Käsitteen ''agnostikko'' eli agnostismin kannattaja otti käyttöön Thomas Henry Huxley 1800-luvun loppupuoliskolla. Vaikka agnostikko kieltää tiedon mahdollisuuden, agnostikko ei välttämättä ole ateisti eli hän saattaa silti uskoa jumalan olevan olemassa. Hän voi jopa myöntää ateistien perustelujen olevan parempia, mutta silti uskoa ”tunteellisin perustein”.<ref>Selin, Risto: Jumalan olemassaolo. Teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja | Selite=Ursan julkaisuja 81 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 952-5329-19-4 | www=http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/jumalan_olemassaolo.htmlhttp://www.skepsis.fi/ihmeellinen/jumalan_olemassaolo.html | www-teksti=Artikkelin verkkoversio}}</ref>
 
'''Aineellinen todellisuuskäsitys''': Käsitys, jonka mukaan todellisuus koostuu aineesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2004_0203/aineellinen_todellisuuskasitys.html | Nimeke=Aineellinen todellisuuskäsitys | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=2–3/2004 | Viitattu=13.9.2010}}</ref><ref name="REP-Materialism">Stack, George J.: Materialism. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Craig, Edward (toim.) | Nimeke=The Shorter Routledge Encyclopedia of Philosophy | Julkaisupaikka=London, New York | Julkaisija=Routledge | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 0-415-32495-5}}</ref> Aineeksi luetaan näin myös [[energia]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2004_01/posthumanismi.html | Nimeke=Posthumanismi | Tekijä=Hartikainen, Erkki (toim.) | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=1/2004 | Viitattu=10.9.2007}}</ref>
 
Aineellinen todellisuuskäsitys eroaa sieluttavista, kaksijakoisista ja monijakoisista todellisuuskäsityksistä. Aineellisen todellisuuskäsityksen vastakohta on sieluttava todellisuuskäsitys, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen.<ref>Esim. {{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et11.htm#mozTocId263861 | Nimeke=Erilaisia todellisuuskäsityksiä | Tekijä=Hartikainen, Erkki (toim.) | Julkaisu=Todellisuus ja todellisuuskäsitys: Lukion elämänkatsomustieto 2 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys | Viitattu=10.9.2007}}</ref>
 
Aineellisen todellisuuskäsityksen käsite on lähellä luontoon perustuvan todellisuuskäsityksen käsitettä, koska aineen tutkimuksessa eli fysiikassa aine voidaan käsittää samaksi kuin luonnontutkimuksen tutkimuskohde yleensä.<ref name="OCP-Materialism">Lacey, Alan: ”Materialism”. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Honderich, Ted (toim.) | Nimeke=The Oxford Companion to Philosophy | Selite=New edition | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 0-19-926479-1 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
== E ==