Ero sivun ”Juhlakirja/Pääsiäinen” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
Thi (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
Kevätjuhla on Välimeren maissa sijoittunut suunnilleen kevätpäiväntasaukseen ja pohjoisemmassa sitä on vietetty hieman myöhemmin.<ref name="etkirja">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et4.htm#mozTocId460222 | Nimeke=Pääsiäinen | Tekijä=Hartikainen, Erkki (päätoim.) | Julkaisu=Yhteisö ja ihmisoikeudet: Peruskoulun elämänkatsomustieto 4 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=7.3.2010}}</ref> Pääsiäisen tai tasauspäivän yleiset koristeet, pääsiäispuput, pääsiäismunat ja rairuohot ovat kevään kasvukauden ja hedelmällisyyden vertauskuvia. Illansuussa saatetaan sytyttää lyhtyjä ja muut kynttilöitä esimerkiksi parvekkeella vanhan ajan kokkotulien sijasta.<ref name="Hiitola">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hiitola-foorumi.net/v3/viewtopic.php?f=42&t=599 | Nimeke=Suomalainen pääsiäinen | Julkaisu=Hiitola | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=10.9.2010}}</ref>
Eri puolilla maailmaa on vietetty kevään hedelmällisyyden juhlia. Nykyiseen pääsiäiseen liittyy useita keväisen luonnon heräävän elämän vertauskuvia. Näitä ovat muun muassa narsissit, rairuoho, keltaiset pääsiäistiput sekä kat eli puput. Uutta elämää kuvaavat myös hiirenkorvalle puhkeavat koivunoksat ja pajunkissat. Kevätpäiväntasauksen jälkeen valo voittaa pimeyden ja lämpö kylmyyden: vertauskuvallisesti elämä voittaa kuoleman.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.et-opetus.fi/images/juhlat/uskomattomat-ry-paasiainen2009.pdf | Nimeke=Pääsiäinen – yhteinen juhla | Ajankohta=2009 | Julkaisija=Uskomattomat ry – ET-lasten vanhempainyhdistys | Viitattu=12.3.2011 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref>
Eri puolilla maailmaa on vietetty kevään hedelmällisyyden juhlia. Muinaisessa Suomessa kevättä on luultavasti otettu vastaan ulkona luonnossa, ehkä korkeiden mäkien tai kallioiden laella onnea tuovia valkeita polttaen. Kevät on ollut lemmentaikojen ja toukokylvöjä suojelevan Ukon palvontamenojen aikaa. Suomalaisessa tarustossa kuolleista nousemisen aihe näkyy ainakin Lemminkäisen kuolemassa ja henkiin herättämisessä. Lemminkäisen äiti haravoi Tuonen virrasta poikansa silpoutuneet osat ja loihtii taidoillaan poikansa henkiin. Kristinuskossa pääsiäistä vietetään Jeesuksen kuolleista ylösnousemuksen muistoksi.<ref name="Hiitola"/> ▼
▲
Virvonta tai virpominen on lasten perinne, jossa käydään pääsiäisaikaan koskettamassa koristelluilla pajunkissavitsoilla toivottaen onnea ja terveyttä omaisille ja naapureille.<ref name="Nurmi">{{Kirjaviite | Tekijä=Nurmi, Timo | Nimeke=Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja | Selite=3. tarkistettu ja päivitetty painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-20-6541-X}}</ref><ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> Usein lapset ovat pukeutuneina pääsiäisnoidiksi<ref name="Nurmi"/>. Pojat voivat olla pääsiäispupuja, jotka tulevat ruotsalaisesta perinteestä. Myös Harry Potter -asuja on nähty.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2008/2008-03-13/paivaelamaa/Vitsa_sulle_palkka_mulle | Nimeke=Vitsa sulle, palkka mulle | Tekijä=Aho, Elisabet | Julkaisu=Vantaan Lauri | Ajankohta=13.3.2008 | Viitattu=8.3.2010}}</ref> Muualta maailmasta tunnetaan vastaavia menoja. Niissä joukko lapsia tai nuoria kulkee näyttämässä kevään ihmettä: ensimmäistä vihantaa oksaa.<ref name="Hiitola"/>
| |||