Rekisteröitymätön käyttäjä
Ero sivun ”Säveltäminen/Säveltäminen sinfoniaorkesterille” versioiden välillä
Säveltäminen/Säveltäminen sinfoniaorkesterille (muokkaa)
Versio 24. helmikuuta 2006 kello 17.47
, 17 vuotta sittenParantelin muotoilua aika radikaalisti. Toivottavasti informaatiota ei hukkunut.
Ei muokkausyhteenvetoa |
Parantelin muotoilua aika radikaalisti. Toivottavasti informaatiota ei hukkunut. |
||
Rivi 1:
== Esipuhe ==
Idea tämän sävellysoppaan kirjoittamisesta tuli oman sinfonian sävellystyön jälkeen.
Line 13 ⟶ 11:
5 vuoden opiskelun ja sävellysharjoittelun jälkeen, sain valmiiksi ensimmäisen sinfoniani.
Sinfonia on 4-osanen, kesto 50 min. Esittely kotisivullani: [http://www.elisanet.fi/erkki.linden]
Vaikka työkokemukseni oli aivan muulta kuin musiikin alalta, (teollisuuden) niin samat säännöt pätivät myös sävellystyössä:
* anna arvo jo menestyneille
* mikä on hyvä, mikä riittävän hyvä ja kuinka hyvä voi olla
* selvitä mistä hyvä muodostuu
No, sain sinfonian tehtyä, mutta ei se aivan näin yksinkertaista ollut.
Line 38 ⟶ 30:
Erkki Linden
== Johdanto ==
Oletuksena; musiikin teorian oppikirjat on luettu ja ainakin 10 erilaista ”biisiä” sävelletty, seuraavaksi halu säveltää sinfonian.
=== Käsiteltävät aiheet ===
# Mitä varten sinfonia, millainen, miten suunnitella, tarvitaanko
# Miksi, motiivi, teema, melodia, säkeet, lauseke, sikermä, jono-, pari-, kehys-, kolmi-, ponsirakenne, taite, jakso
# Miten käsitellä tai ratkaista sävellysmuotojen valinta, yksiääninen (monofoninen), moniääninen (polyfoninen)
# Soinnutus, soitinnus, orkestrointi
# Partituuri, nuotitus
# Voinko unohtaa kaikki teoriat ja säveltää kokonaan uuden, ainutlaatuisen ja omaperäisen sinfonian
Aika laajoja kysymyksiä, mutta nämä olivat vaikeimmin ratkaistavia asioita omalla kohdallani. Ongelma oli nimeen omaan siinä, kun keskustelijoita tai asiantuntijoita ei oikein ollut käytettävissä. Myöskään oppikirjoista en mielestäni saanut tyhjentävää vastausta, tai ainakin olisin tarvinnut jonkinasteista henkilökohtaista ohjausta.
Line 67 ⟶ 52:
Varsinaisia oppikirjoja löytyy vain Jorma Kontusen:
* Harmonia 1
* Kenraalibasso sekä Soitinopas, lisäksi eri soittimille tarkoitetut oppikirjat.
== Mikä on sinfonia? ==
=== Millainen on sinfonia? ===
Tietosanakirja mainitsee ”sinfonia tarkoittaa soivaa”. Oppikirja kertoo:
* toinen osa on andante- tai muussa rauhallisessa tempossa etenevä, monesti laulumuotoinen
* kolmas osa on menuetti tai (Beethovenista lähtien) sherzo trioineen
* viimeinen osa eli finaali on joko rondo- tai sonaattimuotoinen
Tämähän on kuitenkin vain karkea musiikkitieteilijöiden luoma ja klassismin aikakauden musiikkiin pohjautuva yleistys.
Line 91 ⟶ 71:
Kun kysyn ammattimaisilta jo sinfonian säveltäneiltä en saa kovinkaan paljon vastauksia:
* kun taas toisen mielestä sinfonia on aika tarkkaan rajattu, miten, ei tulekaan enää vastausta
* sinfonia tapa ajatella (säveltää?) musiikkia sinfoniaorkesterille
=== Mikä tekee / ei tee sävellyksestä sinfoniaa? ===
Siinäpä vasta kysymys, kysymys johon en ole löytänyt mistään vastausta, olen joutunut itse päättelemään vastauksen.
Line 103 ⟶ 81:
Kun keskustelupalstalla todettiin, ”eri kausien tyylisiä sinfonioita on jo sävelletty hukuttava määrä”, lausuma selitti samalla, miksi sinfoniasta ei ole tarkkaa määritelmää:
* mutta mikä se tyyli voi olla ja kuinka selittä jos kaikki on jo tehty ja seuraavaksi odotetaan jotain jota ei ole vielä keksitty
VASTAUKSENI ON, voit säveltää sinfonian lähes miten tahansa kunhan toiset, lähinnä ammattilaiset, hyväksyvät sen sinfoniaksi.
Line 119 ⟶ 96:
Mutta toisaalta, vaikka sävellät miten hyvän sinfonian tahansa, voi käydä kuten Sibeliuksella aikoinaan, ulkomaalaiset musiikkiarvostelijat, lähinnä säveltäjät, sanoivat Sibeliuksen sinfonioiden kuvaavan vain osaamattomuutta, mutta millainen onkaan arvosana niistä tänään - maailman parhaita.
=== Millainen sinfonia kannattaa säveltää? ===
Luonnollisesti sellaisen mikä tuntuu itsestä sopivammalta.
Line 131 ⟶ 108:
Tarvitaan kuitenkin paljon opiskelua, sekä toisten- jo menestyneiden sävellysten tuntemusta, ennen kun voi tietää millainen sävellys tulee menestymään.
=== Millaisen sinfonian pystyn säveltämään? ===
Ellet opi ensin ymmärtämään mitä sinfonian säveltäminen vaatii, et pysty säveltämään minkäänlaista.
Line 143 ⟶ 120:
Itse menettelin seuraavasti:
* laadin itselleni suunnitteluohjeen ja kirjoitin paperille sanamuotoisen suunnitelman
* päätin säveltää 4-osasen sinfonian ihmisen elämänkaaresta; syntymä, lapsuus-nuoruus, aikuisuus, vanhuus
* etsin musiikilliset keinot suunnitelman toteuttamiseksi ja aloin säveltämään
* hyvin pian huomasin, en osaa toteuttaa suunnitelmaani ja jo sävelletty osa ei enää miellytä
* siitä alkoi loputtomalta tuntuva uudelleenopiskelu-, sävellys-, korjaus-, opiskelutyö
Vähin erin säveltäminen muuttui rutinoidummaksi, mutta siinä oli todella kova työ, muistikin alkoi pettää ja sokeus omaa työtä kohti kasvoi aina vaan, mitä enemmän aikaa kului.
Line 165 ⟶ 137:
Tarvitaan todella paljon kärsivällisyyttä myös läheisiltä. Kun säveltäjä kulkee omissa mietteissään vuodenkin ajan, ei kuule, eikä paljon näekään, mitä ympärillä tapahtuu.
=== Mikä on kohderyhmä? ===
Sinfonia voidaan ajatella tuotteeksi, jolla on tietty kohderyhmä, joille se on tarkoitettu.
Line 171 ⟶ 143:
Kohderyhmiä on tavallaan useita:
* seuraavaksi sinfoniaorkesterilla (intendentti, ylikapellimestari, taiteellinen johtaja)
* sitten tulee konserttiyleisö (aktiiviset musiikinharrastajat, musiikinopiskelijat, tavalliset satunnaiset matkailijat
* ja lopuksi konsertin arvostelijat (lehtiarvostelu, ammattilaiset, orkesteri).
Vaikka kohderyhmät ovat mitä vaativampia, ITSEOPISKELIJA VOI AIVAN HYVIN SÄVELTÄÄ SINFONIAN.
Line 183 ⟶ 152:
Sillä enpä olisi muuten oppinut sinfonian- tai minkään muunkaan sävellyksen säveltämistä, ainakaan tällä tasolla ja näin ymmärtäen.
== Suunnittelu ==
=== Miksi suunnitella sinfonia? Millainen? ===
Sinfonia on tarkoitettu suurelle orkesterille konsertissa esitettäväksi sävellykseksi.
Line 195 ⟶ 164:
Tähän tarkoitukseen sinfonia soitinmusiikkina sopii mainiosti, ovathan sinfoniaorkesteri ja sen soittimet, mitä parhaita tunnelman luojia, taitavien soittajien, sekä kapellimestarin käsissä.
=== Miten suunnitella? Mitä suunnitelluun tarvitaan? ===
Sävellystavat voidaan karkeasti ottaen luokitella kolmeen erilaiseen ryhmään:
# Säveltäjä hahmottelee ensin mielessään koko sävellyksen alusta loppuun, niin hyvin kuin se on mahdollista ja aloittaa vasta tämän jälkeen varsinaisen sävellystyön. Menetelmä sopii kokeneille säveltäjille enintään 20 minuutin pituisilla sävellyksillä?
# Sävellys ideoidaan ja suunnitellaan paperilla sanallisesti, mahdollisimman tarkkaan. Sävellystyö seuraa suunnitelmaa koko sävellyksen ajan mahdollisine muutoksineen. Tarkan suunnittelun ansiosta on mahdollista säveltää halutun muotoinen ja sisältöinen sävellys, esim. tilaustyönä. Paperille suunniteltuna on mahdollista ideoida hyvinkin monimutkaisia ja aivan uusia muotoja sekä tekniikoita / rakennelmia. Sävellyksen pituus ei aseta rajoituksia.
Huom! Kaikissa ryhmissä, sekä ideointi että suunnittelu tapahtuu jonkun soittimen kanssa.
Sinfonian laajuudesta johtuen, kokonaista sinfoniaa sävellyksenä ei voi kerralla miettiä ja sisäistää selväksi suunnitelmaksi, puhumattakaan, että kaikki sävelet, soinnutukset, osat jaksotuksineen, orkestrointi sekä lukemattomat muut tekijät kirkastuisivat mielessä ja pysyisivät siellä, myös koko säveltämisen ajanjakson- jopa vuosia.
Line 216 ⟶ 182:
Suunnittelun vaiheet:
==== Ideointivaihe ====
tämä on kaiken lähtökohta sävellystä aloitettaessa, pitäähän säveltäjällä olla jokin idea mihin sävellys perustuu. Ideaa voi kehitellä pelkän ajatuksen voimalla. Idea kehittyy pikkuhiljaa tai sitten yhtäkkiä, sängyssä aamulla, jossain erikoisessa tilanteessa, missä tahansa:
* parempiakin ideoita toki löytyy, kuten esim. formulakilpailu, sota, myrsky, hautajaiset, krapula ja niin edelleen, tärkeintä kuitenkin, että aihe on säveltäjää kiinnostava ja tuttu ja että säveltäjä löytää siitä riittävästi sävellyksessä tarvittavia aineksia, tapahtumia tai tekijöitä
* idea on myös se, kun sävelletään ilman mitään kiinnekohtaa, pelkästään mielikuvia luoden
Ennen kuin idean voi hyväksyä jatkokehittelyyn siihen on keksittävä paljon erilaisia musiikillisia tulkintamahdollisuuksia
Tässä määritellään jo tarkemmin millaisia tilanteita, tapahtumia tai tunnelmia aiotaan sävellyksessä musiikin keinoin käsitellä. Esimerkiksi meriaiheisessa sävellyksessä voisi olla neljä osaa,
* II = myrsky
* III = haaksirikko
* IV = pelastuminen
==== Keinojen suunnitteluvaihe ====
Keinojen suunnitteluvaiheessa suunnitellaan millaisin keinoin tavoitteet voi toteuttaa.
Tässä vaiheessa tarvitaan jo muistiinpanoja, sillä keinot ovat mitä moninaisemmat, riittää kuitenkin esimerkiksi pelkkä maininta;
* II-osa myrsky, on kolmitaitteinen forte - forte fortissimo, osa alkaa heti allegrossa raivokkaasti (furioso), motiivit ja teemat kehittyvä voimakkaasti, taitteet tuovat vaihtuessaan useita, vahvoja modulaatioita. Soinnutus modaalivoittoinen
* III-osa voisi sitten olla modernimpaa tyyliä, ehkäpä vaikka ad libitum (vapaasti mielen mukaan), tämän osan säveltäjä voisi säveltää impulsiivisesti hetken mielentilan mukaan, ainoa ennalta tehty tavoite olisi tällöin kauhu. Soinnutus noudattaa pitkälle sävellajitonta linjaa
* IV-osa on viisitaitteinen rondo, tässä osassa on tarkka määritelmä osien rakenteesta sekä niiden järjestyksestä, rakenne kuvataan kirjaimin ABACA, (kirjaimien tarkoitus selviää musiikin teorian oppikirjoista). Rondo-nimi selittää myös säveltäjälle millaisesta sävellysmuodosta on kysymys.
Osan musiikillisena tavoitteena on kuvata tunnelmia haaksirikosta pelastumisen jälkeen.
Line 266 ⟶ 226:
Myös yksilöidyt sointukulut voi kirjoittaa muistiin, mikäli se on tarpeellista.
=== Suunnitelman toteuttaminen / sävellystyön aloittaminen ===
Olemme nyt suunnitelleet sävellyksen puitteet. Puitteet olisi opeteltava ulkoa niin hyvin, että kun säveltäminen alkaa puitteita ei tarvitse enää erikseen miettiä, ne ovat vaan koko ajan taustalla, ohjaamassa sävellyksen kulkua ja etenemistä oikeaan, haluttuun -suuntaan.
Line 276 ⟶ 235:
Muutama ensimmäinen tahti on sävellyksen tärkein ja vaativin sävellystapahtuma:
* sävellyksen ensimmäinen motiivi on syytä esitellä heti alussa, muuten tulee turhia jaaritteluita, ellet sitten suunnitellut paljastavasi sitä vasta myöhemmin ja alussa olikin vain yleistä ”seurustelua”
* sävellys muistetaan parhaiten alusta ja vielä paremmin lopusta, mikäli kuuntelija on vielä hereillä
* sävellyksen alku voi ratkaista heti kuulijalle, miellyttääkö se tai hyväksynkö sävellyksen
* hyvä sävellys ei selittelyä kaipaa, jos alku miellyttää se voi tämän jälkeen olla mitä eriskummallisin, mikäli sävellyksestä myöhemmin selviää alussa esitetyn kummallisuuden tarkoitus.
== Rakennusosat ==
=== Motiivit ja teemat ===
''Motiivit ja teemat'' ovat musiikin aineksia.
Kaikki sävellykset sisältävät motiivin.
Line 306 ⟶ 263:
Teema alkaa tavallisesti toonikateholla ja päättyy toonikaan tai dominanttiin. Moduloituna päätyy huippusävellajiin.
=== Melodia ===
''Melodia'' ei sinfoniassa ole kovin määräävässä asemassa.
Melodia sisältää itsessään motiivin / motiiveja ja teeman.
Line 312 ⟶ 271:
Mikäli selvästi tunnistettavaa melodiaa ei ole, melodiaksi ymmärretään esimerkiksi sointukulun ylin -korkeimmalla soiva sävel.
=== Säkeet ===
Säkeet muodostavat melodialle, sointukululle, tai rytmille rajakohtia.
Line 320 ⟶ 279:
Toisin sanoen tiedetään missä ollaan menossa tai mitä ollaan tekemässä, esim. ensisäe kertoo, että sille on tulossa jatkoa ja tällöin ensisäkeeseen tulee kadenssiksi puolilopuke (I-IV), ja vasta jälkisäkeeseen täyslopuke (I-IV-V-I).
=== Säeryhmät ===
Säeryhmillä, lausekkeilla ja sikermillä on sama tehtävä kuin säkeillä, nämä muodostuvat vain suuremmista kokonaisuuksista.
Ja taas, näin voimme käsittää ja hallita paremmin sävellyksen eri vaiheita sekä mistä se muodostuu.
Line 326 ⟶ 287:
Säveltäjä työskentelee tavallisesti siten, että ensin sävelletään säkeitä ja säeryhmiä, jotka ovat kiinteästi toisiinsa liittyviä sekä toisistaan riippuvaisia ja joita on sitten myöhemmin tarkoitus kerrata, joko sellaisenaan, tai erilaisin muunnoksin.
Näillä kuvataan sävellyksen kertauksia.
Line 332 ⟶ 293:
Kertauksissa käytetään erilaisia yhdistelmiä, kuten esim. parirakenne; se on kaksi osanen, ensimmäinen päättyy jännitteeseen (puolilopuke), toinen purkautuu täyslopukkeeseen (kysymys-vastaus). Ja edelleen, hallitsemme sitä mitä olemme tekemässä.
=== Taite, jakso ===
Nämä ovat sävellyksen selkeitä, suuria rakenneosia.
Line 340 ⟶ 301:
Täytyy kuitenkin muistaa, että sinfonian on oltava ehjä kokonaisuus. Tyylejä, rakenteita, rytmiä, sointukulkuja, sävellysmuotoja ym. voi olla mitä erilaisempia, mutta kaikkien on oltava jollain mielekkäällä tavalla johdannaisia toisistaan.
== Sävellysmuoto ==
''Miten käsitellä tai ratkaista sävellysmuotojen valinta, yksiääninen (monofoninen), moniääninen (polyfoninen)?''
Tarkastellaanpa kysymystä, vaikka aikaisemman esimerkin, meriaiheisen sävellyssuunnitelman mukaan.
Line 354 ⟶ 317:
Siis päätimme jo sävellyksen suunnitteluvaiheessa mitä sävellysmuotoa tulemme mahdollisesti käyttämään.
=== Soinnutus ===
En ryhdy tästä aiheesta enempää selvittämään. Haluan kuitenkin esittää, että oppikirjat kertovat vain sen, kuinka soinnutus perinteisesti on suoritettu.
Line 370 ⟶ 335:
Lapsellisuuksia täytyy välttää, ne osoittavat vain osaamattomuutta.
=== Soitinnus ===
''Soitinnus'' on tapa kirjoittaa orkesterille.
Se edellyttää tietoa mm. soittimien teknisistä ja soinnillisista ominaisuuksista. Soitinnukseen kuuluvat eri soitinryhmien yhteissoiton erityispiirteet, esim. tasapaino-ongelmat dynamiikan eri tasoilla.
Line 388 ⟶ 355:
Sinfonian säveltäminen vaatii ehdottomasti soittimien käytön sekä nuotinkirjoituksen tuntemusta eri soittimille.
Aika hyvä soitinopas löytyy netistä
=== Orkestrointi ===
Tämä onkin vähän vaikeammin selitettävissä oleva säveltäjän toimenpide.
Line 400 ⟶ 367:
Siis kaikkein tärkeimpiä tekijöitä sävellystyössä, mutta oppikirjoissa vähemmän käsitelty alue (niin kuin näyttää olevan myös tässä esityksessä).
Lisää orkestroinnista voi lukea
Partituuri sisältää kaikkien soittimien, tai soitinryhmien nuotit tarkasti määrätyssä järjestyksessä.
Line 455 ⟶ 420:
Muuten käy niin, että soittajat muuttavat omavaltaisesti sellaisiakin kohtia, jotka ovat artikulaation kannalta tärkeitä olla niin kuin ne ovat. Jos nuoteissa on liikaa tavaraa, soittaja ei tiedä, mikä on tärkeää.
== Tarvitaanko teoriaa? ==
Mutta kyetäksesi säveltämään aivan uutta, et voi tietää mikä on uutta, ellet tiedä mitä se vanha oikein on.
Line 481 ⟶ 445:
Historia tuntee tapauksia, missä maailman kuuluisimmat säveltäjät eivät osaa edes nuotinkirjoitusta.
Jyväskylässä asuu on 12 vuotta vanha poika joka säveltää tosimielessä oopperaa. Hän kirjoittaa itse, myös oopperaan libreton. Tosin nyt, kun pojan lahjakkuus on huomattu, hän saa sävellysopetusta korkeasti koulutetulta ammatti säveltäjältä.
|