Ero sivun ”Säveltäminen/Säveltäminen sinfoniaorkesterille” versioiden välillä

Parantelin muotoilua aika radikaalisti. Toivottavasti informaatiota ei hukkunut.
Ei muokkausyhteenvetoa
(Parantelin muotoilua aika radikaalisti. Toivottavasti informaatiota ei hukkunut.)
== Esipuhe ==
SINFONIAN SÄVELLYSOPAS ITSEOPISKELIJALLE
 
Esipuhe
 
Idea tämän sävellysoppaan kirjoittamisesta tuli oman sinfonian sävellystyön jälkeen.
5 vuoden opiskelun ja sävellysharjoittelun jälkeen, sain valmiiksi ensimmäisen sinfoniani.
 
Sinfonia on 4-osanen, kesto 50 min. Esittely kotisivullani: [http://www.elisanet.fi/erkki.linden]
 
http://www.elisanet.fi/erkki.linden
 
 
Vaikka työkokemukseni oli aivan muulta kuin musiikin alalta, (teollisuuden) niin samat säännöt pätivät myös sävellystyössä:
 
-* opi niiltä jotka ovat jo oppineet
* anna arvo jo menestyneille
 
* mikä on hyvä, mikä riittävän hyvä ja kuinka hyvä voi olla
- anna arvo jo menestyneille
* selvitä mistä hyvä muodostuu
 
- mikä on hyvä, mikä riittävän hyvä ja kuinka hyvä voi olla
 
- selvitä mistä hyvä muodostuu
 
No, sain sinfonian tehtyä, mutta ei se aivan näin yksinkertaista ollut.
Erkki Linden
 
== Johdanto ==
 
SÄVELLYSOPAS
 
Oletuksena; musiikin teorian oppikirjat on luettu ja ainakin 10 erilaista ”biisiä” sävelletty, seuraavaksi halu säveltää sinfonian.
 
=== Käsiteltävät aiheet ===
KÄSITELTÄVÄT AIHEET
 
1.# Millainen on sinfonia, mikä tekee / ei tee sävellyksestä sinfoniaa, millainen sinfonia kannattaa säveltää, millaisen sinfonian pystyn säveltämään, mikä on kohderyhmä
# Mitä varten sinfonia, millainen, miten suunnitella, tarvitaanko
 
# Miksi, motiivi, teema, melodia, säkeet, lauseke, sikermä, jono-, pari-, kehys-, kolmi-, ponsirakenne, taite, jakso
2. Mitä varten sinfonia, millainen, miten suunnitella, tarvitaanko
# Miten käsitellä tai ratkaista sävellysmuotojen valinta, yksiääninen (monofoninen), moniääninen (polyfoninen)
 
# Soinnutus, soitinnus, orkestrointi
3. Miksi, motiivi, teema, melodia, säkeet, lauseke, sikermä, jono-, pari-, kehys-, kolmi-, ponsirakenne, taite, jakso
# Partituuri, nuotitus
 
# Voinko unohtaa kaikki teoriat ja säveltää kokonaan uuden, ainutlaatuisen ja omaperäisen sinfonian
4. Miten käsitellä tai ratkaista sävellysmuotojen valinta, yksiääninen (monofoninen), moniääninen (polyfoninen)
 
5. Soinnutus, soitinnus, orkestrointi
 
6. Partituuri, nuotitus
 
7. Voinko unohtaa kaikki teoriat ja säveltää kokonaan uuden, ainutlaatuisen ja omaperäisen sinfonian
 
Aika laajoja kysymyksiä, mutta nämä olivat vaikeimmin ratkaistavia asioita omalla kohdallani. Ongelma oli nimeen omaan siinä, kun keskustelijoita tai asiantuntijoita ei oikein ollut käytettävissä. Myöskään oppikirjoista en mielestäni saanut tyhjentävää vastausta, tai ainakin olisin tarvinnut jonkinasteista henkilökohtaista ohjausta.
Varsinaisia oppikirjoja löytyy vain Jorma Kontusen:
 
-* Musiikin kieli 1 ja 2
* Harmonia 1
 
* Kenraalibasso sekä Soitinopas, lisäksi eri soittimille tarkoitetut oppikirjat.
- Harmonia 1
 
- Kenraalibasso sekä Soitinopas, lisäksi eri soittimille tarkoitetut oppikirjat.
 
== Mikä on sinfonia? ==
'''1. Millainen on sinfonia, mikä tekee / ei tee sävellyksestä sinfoniaa, millainen sinfonia kannattaa säveltää, millaisen sinfonian pystyn säveltämään, mikä on kohderyhmä'''
 
=== Millainen on sinfonia? ===
MILLAINEN ON SINFONIA
 
Tietosanakirja mainitsee ”sinfonia tarkoittaa soivaa”. Oppikirja kertoo:
 
-* että sonaatin tavoin ensimmäinen osa on yleensä sonaattimuotoinen. Se saattaa alkaa erillisellä hitaalla johdannolla
* toinen osa on andante- tai muussa rauhallisessa tempossa etenevä, monesti laulumuotoinen
 
* kolmas osa on menuetti tai (Beethovenista lähtien) sherzo trioineen
- toinen osa on andante- tai muussa rauhallisessa tempossa etenevä, monesti laulumuotoinen
* viimeinen osa eli finaali on joko rondo- tai sonaattimuotoinen
 
- kolmas osa on menuetti tai (Beethovenista lähtien) sherzo trioineen
 
- viimeinen osa eli finaali on joko rondo- tai sonaattimuotoinen
 
Tämähän on kuitenkin vain karkea musiikkitieteilijöiden luoma ja klassismin aikakauden musiikkiin pohjautuva yleistys.
Kun kysyn ammattimaisilta jo sinfonian säveltäneiltä en saa kovinkaan paljon vastauksia:
 
-* se voi olla periaatteessa mikä tahansa, kunhan ei ole iskelmä
* kun taas toisen mielestä sinfonia on aika tarkkaan rajattu, miten, ei tulekaan enää vastausta
* sinfonia tapa ajatella (säveltää?) musiikkia sinfoniaorkesterille
 
=== Mikä tekee / ei tee sävellyksestä sinfoniaa? ===
- kun taas toisen mielestä sinfonia on aika tarkkaan rajattu, miten, ei tulekaan enää vastausta
 
- sinfonia tapa ajatella (säveltää?) musiikkia sinfoniaorkesterille
 
MIKÄ TEKEE / EI TEE SÄVELLYKSESTÄ SINFONIAA
 
Siinäpä vasta kysymys, kysymys johon en ole löytänyt mistään vastausta, olen joutunut itse päättelemään vastauksen.
Kun keskustelupalstalla todettiin, ”eri kausien tyylisiä sinfonioita on jo sävelletty hukuttava määrä”, lausuma selitti samalla, miksi sinfoniasta ei ole tarkkaa määritelmää:
 
-* uudelta sinfoniasävellykseltä odotetaan todella uutta tyyliä
* mutta mikä se tyyli voi olla ja kuinka selittä jos kaikki on jo tehty ja seuraavaksi odotetaan jotain jota ei ole vielä keksitty
 
- mutta mikä se tyyli voi olla ja kuinka selittä jos kaikki on jo tehty ja seuraavaksi odotetaan jotain jota ei ole vielä keksitty
 
VASTAUKSENI ON, voit säveltää sinfonian lähes miten tahansa kunhan toiset, lähinnä ammattilaiset, hyväksyvät sen sinfoniaksi.
Mutta toisaalta, vaikka sävellät miten hyvän sinfonian tahansa, voi käydä kuten Sibeliuksella aikoinaan, ulkomaalaiset musiikkiarvostelijat, lähinnä säveltäjät, sanoivat Sibeliuksen sinfonioiden kuvaavan vain osaamattomuutta, mutta millainen onkaan arvosana niistä tänään - maailman parhaita.
 
=== Millainen sinfonia kannattaa säveltää? ===
MILLAINEN SINFONIA KANNATTAA SÄVELTÄÄ
 
Luonnollisesti sellaisen mikä tuntuu itsestä sopivammalta.
Tarvitaan kuitenkin paljon opiskelua, sekä toisten- jo menestyneiden sävellysten tuntemusta, ennen kun voi tietää millainen sävellys tulee menestymään.
 
=== Millaisen sinfonian pystyn säveltämään? ===
MILLAISEN SINFONIAN PYSTYN SÄVELTÄMÄÄN
 
Ellet opi ensin ymmärtämään mitä sinfonian säveltäminen vaatii, et pysty säveltämään minkäänlaista.
Itse menettelin seuraavasti:
 
-* oivalsin, että ihmisen elämä on sopiva aihe sinfoniaksi
* laadin itselleni suunnitteluohjeen ja kirjoitin paperille sanamuotoisen suunnitelman
 
* päätin säveltää 4-osasen sinfonian ihmisen elämänkaaresta; syntymä, lapsuus-nuoruus, aikuisuus, vanhuus
- laadin itselleni suunnitteluohjeen ja kirjoitin paperille sanamuotoisen suunnitelman
* etsin musiikilliset keinot suunnitelman toteuttamiseksi ja aloin säveltämään
 
* hyvin pian huomasin, en osaa toteuttaa suunnitelmaani ja jo sävelletty osa ei enää miellytä
- päätin säveltää 4-osasen sinfonian ihmisen elämänkaaresta; syntymä, lapsuus-nuoruus, aikuisuus, vanhuus
* siitä alkoi loputtomalta tuntuva uudelleenopiskelu-, sävellys-, korjaus-, opiskelutyö
 
- etsin musiikilliset keinot suunnitelman toteuttamiseksi ja aloin säveltämään
 
- hyvin pian huomasin, en osaa toteuttaa suunnitelmaani ja jo sävelletty osa ei enää miellytä
 
- siitä alkoi loputtomalta tuntuva uudelleenopiskelu-, sävellys-, korjaus-, opiskelutyö
 
Vähin erin säveltäminen muuttui rutinoidummaksi, mutta siinä oli todella kova työ, muistikin alkoi pettää ja sokeus omaa työtä kohti kasvoi aina vaan, mitä enemmän aikaa kului.
Tarvitaan todella paljon kärsivällisyyttä myös läheisiltä. Kun säveltäjä kulkee omissa mietteissään vuodenkin ajan, ei kuule, eikä paljon näekään, mitä ympärillä tapahtuu.
 
=== Mikä on kohderyhmä? ===
MIKÄ ON KOHDERYHMÄ
 
Sinfonia voidaan ajatella tuotteeksi, jolla on tietty kohderyhmä, joille se on tarkoitettu.
Kohderyhmiä on tavallaan useita:
 
-* ensiksi, mikäli olet aloitteleva säveltäjä, sävellys on hyväksytettävä jollain ammattilaisella
* seuraavaksi sinfoniaorkesterilla (intendentti, ylikapellimestari, taiteellinen johtaja)
 
* sitten tulee konserttiyleisö (aktiiviset musiikinharrastajat, musiikinopiskelijat, tavalliset satunnaiset matkailijat
- seuraavaksi sinfoniaorkesterilla (intendentti, ylikapellimestari, taiteellinen johtaja)
* ja lopuksi konsertin arvostelijat (lehtiarvostelu, ammattilaiset, orkesteri).
 
- sitten tulee konserttiyleisö (aktiiviset musiikinharrastajat, musiikinopiskelijat, tavalliset satunnaiset matkailijat
 
- ja lopuksi konsertin arvostelijat (lehtiarvostelu, ammattilaiset, orkesteri).
 
Vaikka kohderyhmät ovat mitä vaativampia, ITSEOPISKELIJA VOI AIVAN HYVIN SÄVELTÄÄ SINFONIAN.
Sillä enpä olisi muuten oppinut sinfonian- tai minkään muunkaan sävellyksen säveltämistä, ainakaan tällä tasolla ja näin ymmärtäen.
 
== Suunnittelu ==
'''2. Mitä varten sinfonia, millainen, miten suunnitella, tarvitaanko'''
 
=== Miksi suunnitella sinfonia? Millainen? ===
MIKSI SUUNNITELLA SINFONIA / MILLAINEN
 
Sinfonia on tarkoitettu suurelle orkesterille konsertissa esitettäväksi sävellykseksi.
Tähän tarkoitukseen sinfonia soitinmusiikkina sopii mainiosti, ovathan sinfoniaorkesteri ja sen soittimet, mitä parhaita tunnelman luojia, taitavien soittajien, sekä kapellimestarin käsissä.
 
=== Miten suunnitella? Mitä suunnitelluun tarvitaan? ===
MITEN SUUNNITELLA / MITÄ SUUNNITTELUUN TARVITAAN
 
Sävellystavat voidaan karkeasti ottaen luokitella kolmeen erilaiseen ryhmään:
 
1.# Säveltäminen alkaa heti, kun siihen on keksitty sopiva idea, alku, motiivi tai teema. Työ jatkuu sävellyksen etenemisen määräämällä, tai osoittamalla tavalla. Etenemistä ideoidaan samalla kun sävellystyö etenee. Tämä tapa sopii lyhyille sävellyksille.
# Säveltäjä hahmottelee ensin mielessään koko sävellyksen alusta loppuun, niin hyvin kuin se on mahdollista ja aloittaa vasta tämän jälkeen varsinaisen sävellystyön. Menetelmä sopii kokeneille säveltäjille enintään 20 minuutin pituisilla sävellyksillä?
 
# Sävellys ideoidaan ja suunnitellaan paperilla sanallisesti, mahdollisimman tarkkaan. Sävellystyö seuraa suunnitelmaa koko sävellyksen ajan mahdollisine muutoksineen. Tarkan suunnittelun ansiosta on mahdollista säveltää halutun muotoinen ja sisältöinen sävellys, esim. tilaustyönä. Paperille suunniteltuna on mahdollista ideoida hyvinkin monimutkaisia ja aivan uusia muotoja sekä tekniikoita / rakennelmia. Sävellyksen pituus ei aseta rajoituksia.
2.Säveltäjä hahmottelee ensin mielessään koko sävellyksen alusta loppuun, niin hyvin kuin se on mahdollista ja aloittaa vasta tämän jälkeen varsinaisen sävellystyön. Menetelmä sopii kokeneille säveltäjille enintään 20 minuutin pituisilla sävellyksillä?
 
3.Sävellys ideoidaan ja suunnitellaan paperilla sanallisesti, mahdollisimman tarkkaan. Sävellystyö seuraa suunnitelmaa koko sävellyksen ajan mahdollisine muutoksineen. Tarkan suunnittelun ansiosta on mahdollista säveltää halutun muotoinen ja sisältöinen sävellys, esim. tilaustyönä. Paperille suunniteltuna on mahdollista ideoida hyvinkin monimutkaisia ja aivan uusia muotoja sekä tekniikoita / rakennelmia. Sävellyksen pituus ei aseta rajoituksia.
 
Huom! kaikissa ryhmissä, sekä ideointi että suunnittelu tapahtuu jonkun soittimen kanssa.
 
Huom! Kaikissa ryhmissä, sekä ideointi että suunnittelu tapahtuu jonkun soittimen kanssa.
 
Sinfonian laajuudesta johtuen, kokonaista sinfoniaa sävellyksenä ei voi kerralla miettiä ja sisäistää selväksi suunnitelmaksi, puhumattakaan, että kaikki sävelet, soinnutukset, osat jaksotuksineen, orkestrointi sekä lukemattomat muut tekijät kirkastuisivat mielessä ja pysyisivät siellä, myös koko säveltämisen ajanjakson- jopa vuosia.
Suunnittelun vaiheet:
 
==== Ideointivaihe ====
a) ideointivaihe;
 
tämä on kaiken lähtökohta sävellystä aloitettaessa, pitäähän säveltäjällä olla jokin idea mihin sävellys perustuu. Ideaa voi kehitellä pelkän ajatuksen voimalla. Idea kehittyy pikkuhiljaa tai sitten yhtäkkiä, sängyssä aamulla, jossain erikoisessa tilanteessa, missä tahansa:
 
-* idean voi vapaasti kehitellä vaikka hyttysen lennosta, mikäli osaa
* parempiakin ideoita toki löytyy, kuten esim. formulakilpailu, sota, myrsky, hautajaiset, krapula ja niin edelleen, tärkeintä kuitenkin, että aihe on säveltäjää kiinnostava ja tuttu ja että säveltäjä löytää siitä riittävästi sävellyksessä tarvittavia aineksia, tapahtumia tai tekijöitä
 
* idea on myös se, kun sävelletään ilman mitään kiinnekohtaa, pelkästään mielikuvia luoden
- parempiakin ideoita toki löytyy, kuten esim. formulakilpailu, sota, myrsky, hautajaiset, krapula ja niin edelleen, tärkeintä kuitenkin, että aihe on säveltäjää kiinnostava ja tuttu ja että säveltäjä löytää siitä riittävästi sävellyksessä tarvittavia aineksia, tapahtumia tai tekijöitä
 
- idea on myös se, kun sävelletään ilman mitään kiinnekohtaa, pelkästään mielikuvia luoden
 
Ennen kuin idean voi hyväksyä jatkokehittelyyn siihen on keksittävä paljon erilaisia musiikillisia tulkintamahdollisuuksia
 
b)==== tavoitteidenTavoitteiden asetteluvaihe ====
 
Tässä määritellään jo tarkemmin millaisia tilanteita, tapahtumia tai tunnelmia aiotaan sävellyksessä musiikin keinoin käsitellä. Esimerkiksi meriaiheisessa sävellyksessä voisi olla neljä osaa,
 
-* I = kaunis meri-idylli
* II = myrsky
* III = haaksirikko
* IV = pelastuminen
 
==== Keinojen suunnitteluvaihe ====
- II = myrsky
 
Keinojen suunnitteluvaiheessa suunnitellaan millaisin keinoin tavoitteet voi toteuttaa.
- III = haaksirikko
 
- IV = pelastuminen
 
c) keinojen suunnitteluvaiheessa suunnitellaan millaisin keinoin tavoitteet voi toteuttaa.
 
Tässä vaiheessa tarvitaan jo muistiinpanoja, sillä keinot ovat mitä moninaisemmat, riittää kuitenkin esimerkiksi pelkkä maininta;
 
-* I-osa on sonaattimuotoinen, siinä kuvataan kaunista meri-idylliä, osa on kaksitaitteinen joista ensimmäinen adagio/dolce ja toinen andante/forte. I-osan tarkoituksena on luoda turvallinen, mutta kuitenkin hieman arvoituksellinen tunnelma. Soinnutus tonaali- voittoinen
* II-osa myrsky, on kolmitaitteinen forte - forte fortissimo, osa alkaa heti allegrossa raivokkaasti (furioso), motiivit ja teemat kehittyvä voimakkaasti, taitteet tuovat vaihtuessaan useita, vahvoja modulaatioita. Soinnutus modaalivoittoinen
 
* III-osa voisi sitten olla modernimpaa tyyliä, ehkäpä vaikka ad libitum (vapaasti mielen mukaan), tämän osan säveltäjä voisi säveltää impulsiivisesti hetken mielentilan mukaan, ainoa ennalta tehty tavoite olisi tällöin kauhu. Soinnutus noudattaa pitkälle sävellajitonta linjaa
- II-osa myrsky, on kolmitaitteinen forte - forte fortissimo, osa alkaa heti allegrossa raivokkaasti (furioso), motiivit ja teemat kehittyvä voimakkaasti, taitteet tuovat vaihtuessaan useita, vahvoja modulaatioita. Soinnutus modaalivoittoinen
* IV-osa on viisitaitteinen rondo, tässä osassa on tarkka määritelmä osien rakenteesta sekä niiden järjestyksestä, rakenne kuvataan kirjaimin ABACA, (kirjaimien tarkoitus selviää musiikin teorian oppikirjoista). Rondo-nimi selittää myös säveltäjälle millaisesta sävellysmuodosta on kysymys.
 
- III-osa voisi sitten olla modernimpaa tyyliä, ehkäpä vaikka ad libitum (vapaasti mielen mukaan), tämän osan säveltäjä voisi säveltää impulsiivisesti hetken mielentilan mukaan, ainoa ennalta tehty tavoite olisi tällöin kauhu. Soinnutus noudattaa pitkälle sävellajitonta linjaa
 
- IV-osa on viisitaitteinen rondo, tässä osassa on tarkka määritelmä osien rakenteesta sekä niiden järjestyksestä, rakenne kuvataan kirjaimin ABACA, (kirjaimien tarkoitus selviää musiikin teorian oppikirjoista). Rondo-nimi selittää myös säveltäjälle millaisesta sävellysmuodosta on kysymys.
 
Osan musiikillisena tavoitteena on kuvata tunnelmia haaksirikosta pelastumisen jälkeen.
Myös yksilöidyt sointukulut voi kirjoittaa muistiin, mikäli se on tarpeellista.
 
=== Suunnitelman toteuttaminen / sävellystyön aloittaminen ===
 
Suunnitelman toteuttaminen / sävellystyön aloittaminen
 
Olemme nyt suunnitelleet sävellyksen puitteet. Puitteet olisi opeteltava ulkoa niin hyvin, että kun säveltäminen alkaa puitteita ei tarvitse enää erikseen miettiä, ne ovat vaan koko ajan taustalla, ohjaamassa sävellyksen kulkua ja etenemistä oikeaan, haluttuun -suuntaan.
Muutama ensimmäinen tahti on sävellyksen tärkein ja vaativin sävellystapahtuma:
 
-* näistä tahdeista riippuu miten jatketaan. Vaikka voit itse vaikuttaa jatkoon jonkin verran, aloitettu on kuitenkin käsiteltävä loppuun varsinkin sävellyksen alussa. (impressionismissa ei tarvitse)
* sävellyksen ensimmäinen motiivi on syytä esitellä heti alussa, muuten tulee turhia jaaritteluita, ellet sitten suunnitellut paljastavasi sitä vasta myöhemmin ja alussa olikin vain yleistä ”seurustelua”
* sävellys muistetaan parhaiten alusta ja vielä paremmin lopusta, mikäli kuuntelija on vielä hereillä
* sävellyksen alku voi ratkaista heti kuulijalle, miellyttääkö se tai hyväksynkö sävellyksen
* hyvä sävellys ei selittelyä kaipaa, jos alku miellyttää se voi tämän jälkeen olla mitä eriskummallisin, mikäli sävellyksestä myöhemmin selviää alussa esitetyn kummallisuuden tarkoitus.
 
== Rakennusosat ==
- sävellyksen ensimmäinen motiivi on syytä esitellä heti alussa, muuten tulee turhia jaaritteluita, ellet sitten suunnitellut paljastavasi sitä vasta myöhemmin ja alussa olikin vain yleistä ”seurustelua”
 
=== Motiivit ja teemat ===
- sävellys muistetaan parhaiten alusta ja vielä paremmin lopusta, mikäli kuuntelija on vielä hereillä
 
''Motiivit ja teemat'' ovat musiikin aineksia.
- sävellyksen alku voi ratkaista heti kuulijalle, miellyttääkö se tai hyväksynkö sävellyksen
 
- hyvä sävellys ei selittelyä kaipaa, jos alku miellyttää se voi tämän jälkeen olla mitä eriskummallisin, mikäli sävellyksestä myöhemmin selviää alussa esitetyn kummallisuuden tarkoitus.
 
'''3. Miksi, motiivi, teema, melodia, säkeet, lauseke, sikermä, jono-, pari-, kehys-, kolmi-, ponsirakenne, taite, jakso'''
 
MOTIIVIT JA TEEMAT ovat musiikin aineksia.
 
Kaikki sävellykset sisältävät motiivin.
Teema alkaa tavallisesti toonikateholla ja päättyy toonikaan tai dominanttiin. Moduloituna päätyy huippusävellajiin.
 
=== Melodia ===
MELODIA ei sinfoniassa ole kovin määräävässä asemassa.
 
''Melodia'' ei sinfoniassa ole kovin määräävässä asemassa.
 
Melodia sisältää itsessään motiivin / motiiveja ja teeman.
Mikäli selvästi tunnistettavaa melodiaa ei ole, melodiaksi ymmärretään esimerkiksi sointukulun ylin -korkeimmalla soiva sävel.
 
=== Säkeet ===
SÄKEET.
 
Säkeet muodostavat melodialle, sointukululle, tai rytmille rajakohtia.
Toisin sanoen tiedetään missä ollaan menossa tai mitä ollaan tekemässä, esim. ensisäe kertoo, että sille on tulossa jatkoa ja tällöin ensisäkeeseen tulee kadenssiksi puolilopuke (I-IV), ja vasta jälkisäkeeseen täyslopuke (I-IV-V-I).
 
=== Säeryhmät ===
SÄERYHMILLÄ, lausekkeilla ja sikermillä on sama tehtävä kuin säkeillä, nämä muodostuvat vain suuremmista kokonaisuuksista.
 
Säeryhmillä, lausekkeilla ja sikermillä on sama tehtävä kuin säkeillä, nämä muodostuvat vain suuremmista kokonaisuuksista.
 
Ja taas, näin voimme käsittää ja hallita paremmin sävellyksen eri vaiheita sekä mistä se muodostuu.
Säveltäjä työskentelee tavallisesti siten, että ensin sävelletään säkeitä ja säeryhmiä, jotka ovat kiinteästi toisiinsa liittyviä sekä toisistaan riippuvaisia ja joita on sitten myöhemmin tarkoitus kerrata, joko sellaisenaan, tai erilaisin muunnoksin.
 
JONO=== Jono- ym. rakenteet. ===
 
Näillä kuvataan sävellyksen kertauksia.
Kertauksissa käytetään erilaisia yhdistelmiä, kuten esim. parirakenne; se on kaksi osanen, ensimmäinen päättyy jännitteeseen (puolilopuke), toinen purkautuu täyslopukkeeseen (kysymys-vastaus). Ja edelleen, hallitsemme sitä mitä olemme tekemässä.
 
=== Taite, jakso ===
TAITE, JAKSO.
 
Nämä ovat sävellyksen selkeitä, suuria rakenneosia.
Täytyy kuitenkin muistaa, että sinfonian on oltava ehjä kokonaisuus. Tyylejä, rakenteita, rytmiä, sointukulkuja, sävellysmuotoja ym. voi olla mitä erilaisempia, mutta kaikkien on oltava jollain mielekkäällä tavalla johdannaisia toisistaan.
 
== Sävellysmuoto ==
'''4. Miten käsitellä tai ratkaista sävellysmuotojen valinta, yksiääninen (monofoninen), moniääninen (polyfoninen)'''
 
''Miten käsitellä tai ratkaista sävellysmuotojen valinta, yksiääninen (monofoninen), moniääninen (polyfoninen)?''
 
Tarkastellaanpa kysymystä, vaikka aikaisemman esimerkin, meriaiheisen sävellyssuunnitelman mukaan.
Siis päätimme jo sävellyksen suunnitteluvaiheessa mitä sävellysmuotoa tulemme mahdollisesti käyttämään.
 
'''5.== Soinnutus, soitinnus, orkestrointi''' ==
 
=== Soinnutus ===
 
SOINNUTUKSESTA''Soinnutuksesta'' on olemassa runsaasti oppikirjoja, sekä muuta aineistoa esimerkiksi internetissäInternetissä.
 
En ryhdy tästä aiheesta enempää selvittämään. Haluan kuitenkin esittää, että oppikirjat kertovat vain sen, kuinka soinnutus perinteisesti on suoritettu.
Lapsellisuuksia täytyy välttää, ne osoittavat vain osaamattomuutta.
 
=== Soitinnus ===
SOITINNUS on tapa kirjoittaa orkesterille.
 
''Soitinnus'' on tapa kirjoittaa orkesterille.
 
Se edellyttää tietoa mm. soittimien teknisistä ja soinnillisista ominaisuuksista. Soitinnukseen kuuluvat eri soitinryhmien yhteissoiton erityispiirteet, esim. tasapaino-ongelmat dynamiikan eri tasoilla.
Sinfonian säveltäminen vaatii ehdottomasti soittimien käytön sekä nuotinkirjoituksen tuntemusta eri soittimille.
 
Aika hyvä soitinopas löytyy netistä osoitteesta: [http://www.jyu.fi/move/koulutus/soitintaulukko/index.htm].
 
=== Orkestrointi ===
ORKESTROINTI
 
Tämä onkin vähän vaikeammin selitettävissä oleva säveltäjän toimenpide.
Siis kaikkein tärkeimpiä tekijöitä sävellystyössä, mutta oppikirjoissa vähemmän käsitelty alue (niin kuin näyttää olevan myös tässä esityksessä).
 
Lisää orkestroinnista voi lukea internetissäInternetissä osoitteessa [http://kunta.riihimaki.fi/rmo/Mt/mt1/17impr.html]
 
http://kunta.riihimaki.fi/rmo/Mt/mt1/17impr.html
 
'''6.== Partituuri, nuotinnus''' ==
 
Partituuri sisältää kaikkien soittimien, tai soitinryhmien nuotit tarkasti määrätyssä järjestyksessä.
Muuten käy niin, että soittajat muuttavat omavaltaisesti sellaisiakin kohtia, jotka ovat artikulaation kannalta tärkeitä olla niin kuin ne ovat. Jos nuoteissa on liikaa tavaraa, soittaja ei tiedä, mikä on tärkeää.
 
== Tarvitaanko teoriaa? ==
 
'''7. Voinko unohtaa kaikki teoriat ja säveltää kokonaan uusiuuden ja ainutlaatuinenainutlaatuisen sekä omaperäinenomaperäisen sinfonia'''sinfonian? Tietysti ja niin olisi suotavaakin. Aikaisemmilla tyyleillähän oli jo sävelletty ”hukuttava” määrä kaikkia mahdollisia sinfonioita.
 
Tietysti ja niin olisi suotavaakin. Aikaisemmilla tyyleillähän oli jo sävelletty ”hukuttava” määrä kaikkia mahdollisia sinfonioita.
 
Mutta kyetäksesi säveltämään aivan uutta, et voi tietää mikä on uutta, ellet tiedä mitä se vanha oikein on.
Historia tuntee tapauksia, missä maailman kuuluisimmat säveltäjät eivät osaa edes nuotinkirjoitusta.
 
Jyväskylässä asuu on 12 vuotta vanha poika joka säveltää tosimielessä oopperaa. Hän kirjoittaa itse, myös oopperaan libreton. Tosin nyt, kun pojan lahjakkuus on huomattu, hän saa sävellysopetusta korkeasti koulutetulta ammatti säveltäjältä.
Tosin nyt, kun pojan lahjakkuus on huomattu, Hän saa sävellysopetusta korkeasti koulutetulta ammatti säveltäjältä.
Rekisteröitymätön käyttäjä