|
== Johdanto ==
Ulkoviljely on paitsi vaihtelua sisäkasvatukseen, myös mahdollisuus niille, jotka eivät jostain syystä pysty kotonaan sisällä hamppua viljelemään. Hamppu on varsin sopeutuvainen kasvi ja myös Suomessa on mahdollista kasvattaa ulkona jopa kukintoa. Ulkokasvatus on varsin erilaista kuin sisäkasvatus monessa suhteessa: samanlaisia erikoismenetelmiä ei voida käyttää, mutta toisaalta kasvit voidaan jättää selviytymään enemmän oman onnensa nojaan. Kannattaa pitää mielessä myös se, että kasvien kasvaessa vapaasti luonnossa ei kulu sähköä eikä naapurin piipahtaminen iltakahveella kotonasi aiheuta kuumottavaa tunnetta takaraivossa vaatekaapin raosta tihkuvan keltaisen valon takia.
Ulkokasvatuksessa on myös tekijöitä, joihin kasvattaja ei itse voi juurikaan vaikuttaa - etenkin sääolot - ja siksi ulkokasvatusten lopputuloksesta ei voi milloinkaan olla täysin varma, vaikka itse tekisi parhaansa kasvien hyvinvoinnin eteen. Koska Suomen kesä on hyvin valoisa, kasvit eivät saa saa useimpien lajikkeitten tarvitsemaa pimeää aikaa kukkimisen aloittamiseen ja usein kukinto jää pieneksi jos sitä tulee ollenkaan. Jos kukkia ei tullut, ei kannata vaipua epätoivoon sillä lehdet ja varret voi käyttää hyödyksi valmistamalla esimerkiksi varsista kannabisvoita ja lehdistä leivoksia. Näissä tapauksissa määrä korvaa laadun, kolmimetrisen hamppujättiläisen lehtien määrää tulee usein aliarvioitua. Ulkona kasvaessa kasvin tila on rajoittamaton ja monet oikeat ulkolajikkeet ottavatkin luonnossamme aivan uudet mittasuhteet, jolloin syyskuussa voi lehtiä ja varsia tulla yllättävän suuria määriä.
== Lajikkeen valitseminen ==
Jotkin lajikkeet pitävät enemmän epäsuorasta kuin suorasta auringonvalosta. Ympärillä olevat muut kasvit saavat usein kasvaa mielellään suojakasvustoksi ja tarjoavat hyvää epäsuoraa valoa, mutta jotkin todella rehevät ja nopeakasvuiset lajit saattavat jättää pienet hampuntaimet liikaakin varjoonsa.
===Turvatekijät===
Turvatekijöillä ei ole mitään tekemistä biologisten edellytysten kanssa. Mahdollisuus, että ei-halutut ihmiset paikantavat viljelmäsi on monissa paikoissa todellinen ja tämän ehkäiseminen on valintaprosessissa otettava huomioon. Suojauksen tulisi olla riittävän korkea, ettei sen taakse näy sekä tarpeeksi tiheä, ettei kasvien lähelle ole helppo kulkea. Paras lehvästö tämän saavuttamiseksi on iso tilkku epämiellyttäviä pensaita. Jos tällaista ei ole saatavilla, pyri löytämään lehvästö, joka kasvaa 1,5-2 metrin korkuiseksi ja on tarpeeksi kaukana paikoista, joissa ihmisiä saattaa kuljeskella.
Kyky kätkeä kasveja muiden sekaan on taidetta ja tässäkin harjoitus tekee mestarin. Eräs suosittu tekniikka on piilottaa hamput pensaiden eteläpuolille niin, että ohikulkijat eivät huomaa niitä. Kasvit saavat riittävästi valoa huolimatta suuremman pensaan ympäröinnistä. Paras piilopaikka on sellainen, johon ihmisten näkökenttä ei ulotu ja jossa on lähes mahdoton liikkua. Alueilla, joilla muu kasvillisuus ei nouse metriä korkeammaksi, voidaan joutua latvomaan tai kiinnittämään latva maahan narulla, jotta kasvit pysyisivät riittävän matalina. Lyhyen ja vähäisen aluskasvillisuuden alueilla saattaa olla huono maaperä tai alue on mahdollisesti korkealla, jossa kuivuminen on nopeampaa. Ole siis tarkkana, jos tarkoituksena on viljellä tehokkaasti, koska ulkokasvattajan tulee käyttää luonnollista maisemaa hyväkseen.
Paitsi ihmiset, myös eläimet voivat olla vaaraksi kasviesi hyvinvoinnille, ja joissain tapauksissa voi olla turvallisinta [[#Pieneläimiltä suojaaminen|suojata kasveja pieneläimiä vastaan]].
Paikan voi katsoa valmiiksi jo edellisenä kesänä - maasto ja varsinkin kasvillisuus voi olla hyvin erilainen loppukesästä kuin alkukeväästä.
=== Home ===
[[Kuva:Harmaahome kukinnossa.jpg|thumb|Harmaahomeen valloittama kukinto (engl. Bud rot).]]
Poliisien, varkaiden, eläinten ja hyönteisten lisäksi homeHome on eräs mahdollinen ongelma kasvatuskauden aikana. Kun kukinnot ovat puolessa välissä elinkaartaan, ne tulevat alttiiksi homeelle ja kukintojen mädäntymiselle. On todettu, että parhaat olosuhteet homeen kehittymiselle ovat 16-27 asteen lämpötila ja korkea kosteusaste. Home tuhoaa kasvin ja leviää hyvin nopeasti. Itiötyyppinen home leviää ilman välityksellä, joten sitä on mahdotonta estää leviämästä otollisissa olosuhteissa. Jos asiat alkavat mennä pieleen ja home iskee kasveihisi, sinun täytyy poistaa home välittömästi tai se leviää kasvin muihin osiin ja mahdollisesti myös muihin kasveihin. Jotkut kasvattajat poistavat vain sen osan kukintoa, joka on saanut tartunnan, toiset taas poistavat koko oksan. Kokonaisen oksanhaaran poistaminen varmistaa, että home on kokonaan eliminoitu, sekä mahdollistaa sadon maistamisen muutama viikko ennen aikaa. Pääasia homeen poistamisessa on varovaisuus. Jos home on itiötyyppistä, varomattomat nykäykset kukinnosta vapauttavat itiöitä, jotka saattavat levitä viereisiin kukintoihin. Varo myös koskettamatta hometta sormillasi, sillä leviäminen on mahdollista myös niiden välityksellä.
Yksi niksi homeen torjuntaan:Peltokortekeite on tekokasta monien sienitautien - mm. homeiden, härmän ja ruven - torjunnassa. Vaikuttavana aineena on piihappo. Keitteen valmistukseen voidaan käyttää tuoretta tai kuivattua peltokortetta esim. suhteella 100g kasvia ja 2 litraa vettä. Peltokortetta neuvotaan yleensä keittämään puolen tunnin verran vedessä, minkä jälkeen seos siivilöidään ja laimennetaan noin kolminkertaiseksi ennen ruiskutusta kasveille ja maaperään. Piipitoisuus on peltokortteessa suurimmillaan elokuun aikoihin, joten kasvia kannattaa kerätä ja kuivata tällöin myös seuraavan kevään ruiskutuksia varten. Vesilasi eli natriumsilikaatti sisältää sekin runsaasti piitä, joten sitä käytetään samalla tavoin ruiskutteena sienitautien torjumiseksi. Sopiva ruiskutusvahvuus on 0,3 - 1,3%. Myös kamomillasta ja juolavehnästä tehdyillä hauteilla on suojaava vaikutus sienitauteja vastaan. Ne sopivat hyvin pienten taimien suojaamiseen. Jos tauti on jo iskenyt kasveihin, saastuneiden kasvinosien kerääminen pois hidastaa taudin leviämistä.
== Sadonkorjuu ==
Sadonkorjuun oikea ajoitus riippuu monista tekijöistä: kukintojen kehityksestä, säästä, homeista, varkaista sekä luonnossa liikkujista. Jotkut hamppulajikkeet kypsyvät aiemmin kuin toiset, riippuen leveyspiiristä, jolla lajike on kehitetty. Sää saattaa myös pakottaa aikaisempaan toimintaan. Jos ankarat pakkaset suuntaavat kohti, on parempi uskoa meteorologeja ja korjata ainakin suurin osa talteen. Toinen syy aikaiseen korjaamiseen on home. Jos viljelmä on paljastunut tai vaarassa paljastua, on tietenkin pakko toimia. Esimerkiksi pellon laitamilla sijaitsevat kasvit on raivattava ennen kuin maajussit korjaavat oman satonsa. Myös metsästys-, marjastus- ja sienestyskausien alut on syytä huomioida. Sadonkorjuu on parasta suorittaa kuivalla säällä ja alkavan hämärän aikaan, jolloin pimeys antaa suojaa, mutta toisaalta ei tarvita huomiota herättävää taskulamppua tms. Jos liikut autolla, laita autoosi valmiiksi uusi Wunderbaum-tuoksukuusi pysäytetyksi joutumisen varalta. Ota mukaan terävät sakset/leikkurit, sekä muovikasseja tai jätesäkkejä.
Sadonkorjuuta mahdollisesti seuraavan jatkokäsittelyn tarkemmat ohjeet löydät [[Koristehampun kasvatusopas/Sisäkasvatus#Sadonkorjuu|Sisäkasvatus-osiosta]].
|
