Elämän historia/Arkeeinen eoni

Arkeeinen eoni noin 4-2.5 miljardia vuotta sitten oli kausi, jolloin eli vain tumattomia yksisoluisia. Ne olivat bakteereja ja sinileviä. Elämän oletetaan syntyneen kemiallisen evoluution kautta evottomasta aineesta. Kauden lopussa sinilevät alkoivat yhteyttää, tuli happea. Aurinko oli nykyistä himmeämpi. Mutta paksu hiilidioksidikaasukehä lämmitti Maata. Viimeistään kauden lopulla syntyi laattatektoniikka: nykyisenlaiset mannerliikunnot.

Hadeeinen eoni

Elämän syntyä edelsi täysin kuollut Maa tai sen esiaste.

Maa syntyi tiivistymällä pölystä Aurinkoa ympäröineestä keekkomaisesta pilvestä. Melko voimakas meteoriittipommitus jatkui Maan synnyn jälkeen. Kuu syntyi, kun alku-maahan osui Marsin kokoinen pikkuplaneetta. Maa sai vetensä ilmeisesti siihen törmäävistä asteoideista ja komeetoista.

Alussa Maa pyöri nopeasti, ja Kuu oli lähellä Maata. Auringon hiukkassäteily oli nykyistä voimakkaampaa, ja Aurinko himmeämpi.

Maa oli alussa sulaa laavamerta. Pian se jäähtyi ja syntyivät valtameret.

Aivan alussa ei liene ollut nykyisiä mannerlaattoja. Oli ehkä vain saarikaaria. Mantereet syntyivät ajan mukana.

Happea lienee ollut alku-Maan ilmakehässä vähän. Siinä lienee ollut typpeä ja kasvihuonekaasuja, lähinnä hiilidioksidia.

Voimakas tulivuoritoiminta heikkeni ajan mukana.

Arkeeinen elinympäristö

Joidenkin mukaan maapallon lämpötila oli kymmeniä asteita nykyistä lämpimämpi, jopa lähes 100°C, mutta sen alle. Toiset kiistävät tämän. Heidän mukaansa Maa oli suunnilleen saman lämpöinen kuin nyt.

Aurinko oli nykyistä himmeämpi, säteilyntuotto 75% nykyisestä.

Mutta paksu hiilidioksidikaasukehä lämmitti maata. Ehkä myös jotkut bakteerit tuottivat metaania. Nykyisellä ilmakehällä Maan keskilämpötila olisi ollut -5 °C.

Mantereet olivat vasta muotoutumassa. Kuu oli lähempänä Maata. Maa pyöri nykyistä noin kaksi kertaa nopeammin. Pahin asteroidi- ja meteoriittipommitus oli jo laantunut. Silti Maahan osui nykyistä useammin tuhoisasti jättiasteroideja.

Noin 3.7 miljardia vuotta sitten koettiin voimakas asteroidipommitus. Maassa tapahtui jättimäistä tuhoa, Kuuhun syntyi laavatasankoja.

Noin 3.26 miljardia vuotta sitten Maahan osui suuri S2-asteroidi, jonka läpimitta oli noin 40-60 kilometriä. Törmärysräjähdys oli paljon voimakkaampi kuin dinosaurukset tappanut. Sen väitetään nostaneen maan pintalämpötilan jopa sadalal asteella hetkeksi.

Fossiilit

Vanhin ajoitetu Maan kivi on noin 4.3 miljardin vuoden ikäinen.

Arkaaisella eonilla syntyi stromatoliitteja, kupumaisia kivimuodostumia. Ne koostuivat

yleensä sinilevistä ja bakteereista. Toisaalta soromatoliitteja voi syntyä myös täysin elottomasta aineestakin.

Kaudelta on löydetty hiilisäkkejä. Ne ovat eloperäisiä. Ei osata sanoa, millaisesta elämätä ne syntyivät. Niitä on väitety mm levien jäänteiksi.

Elämän synty: kemiallinen evoluutio

Elämän synty

Tutkijoiden mukaan elämä synty kemiallisen evoluution kautta. Tämä olisi

tapahtunut arkeeisen eonin alussa tai hieman ennen sitä.

Kemiallista evoluutiota ei nykytietämyksellä osata täysin selittää. Se on monien arvailujen ja kiistojen kohde. Esimerkiksi on oletettu että DNA:ta geeninä olisi edeltänyt RNA. Esisolut olisivat olleet rasvapisaroita jne. Elämän synty olisi vaatinut energiaa tulivuorista, salamoista, kosmisesta hiukkassäteilyistä jne. Ehkä elämän peruskivet olisi laskettu aravuudessa, ja ne olisivat tulleet Maan päälle meteoriitin mukana. Tai elämä olisi syntynyt valtamerten syvyyksissä.

Eliöt

Syntyivät ensimmäiset alkeelliset yksisoluiset prokaryootit eli esitumalliset. Todennäköisesti kaasukehässä ei ollut tuolloin juuri lainkaan happea, joskin tällä kaudella syntyivät ensimmäiset happea yhteyttämisen avulla tuottavat eliöt, sinibakteerit eli syanobakteerit.