Elämän historia/Devonin suuri joukkosukupuutto

Devonin suuri joukkosukupuutto tapahtui myöhäis-devonin keskivaiheilla 372 miljoonaa vuotta sitten. Noin puolet eläinsuvuista kuoli. Tuho koski lähinnä merieläimiä, esi esim maakasveja jotka devonikaudella levittäytyivät ensi kertaa laajalle.

Tuhoon kytkeytyi meren hapen väheneminen.

Joukkotuhon syy oli joko ilmaston jäähtyminen tai tulivuorenpurkaukset. Myös asteroidin törmäys on mahdollinen.

Tutkijat yleensä ajattelevat, että devonilla tapahtui joukkosukupuuttoaaaltoja peräti 25 miljoonan vuoden sisään ehkä seitsämän. Tunnaeuin näistä on varsinainen myöhäis-devonin joukkosukupuutto. Sitä sanotaan myös Kallerwasserin tapahtumaksi. Se oli Frasinia-kauden lopussa. Se tappoi paljon merieläimistöä. Esimerkiksi kystoidit katosivat. Selkärankaiset selvisivät tuhosta paremmin. Puolet pohjasta ravintoa imuroivista panssarikaloista hävisi. Selviytyneet panssarikalat kuolivat sitten devonin lopussa. Frasnian lopussa kuolivat myös monet leuattomat. Thelodontit selvisivät niukin naukin, mutta katosivat seuraavalla Famminin kaudella. TEsi-nelijalkainen varsieväinen Tiktaalik katosi. Varsinaiset nelijalkaiset selvisivät, mutta olivat vielä Fammenian-kauden keski- ja loppuvaiheile asti harvinaisia. Devonin lopussa 359 miljoonaa vuotta sitten oli myös joukkotuho, Hanenbergin kriisi. Tällöin meren bakteereja ja leviä kuoli, mikä vei tuhoon näiden syäjiä, ja syöjien syöjiä.