Elämän historia/Kambrikausi
Kambrikaudella noin 542-490 miljoonaa vuotta sitten kehittyi nopeasti kuorellisia merieläimiä. Näitä olivat mm trilobiitit. Paljon oli simpukoiden ja kotiloiden sukuisia eläimiä.
Eläimistö muokkaa
Kambrikausi oli niveljalkaisten kehityksen alkuaikaa. Niveljalkaiset ovat kuorellisia, jaokkeisia eläimiä. Kuoret ja piikit ilmaantuivat eliöille suojaksi petoja vastaan. Oli matoja, kotiloita, lonkerojalkaisia, piikkinahkaisia, sienieläimiä, merililjoja ja jo sukupuuttoon kuolleita näiden tapaisia eliömuotoja. Kehitys oli räjähdysmäisen nopeaa: uusia eliölajeja syntyi ja katosi noin 50 miljoonan vuoden sisään nopeasti.
Kauden suurin peto oli rauskua ja katkarapua moistuttanut Anomalocaris, joka lienee liukunut pohjan lähellä ja pyydystänyt sieltä eläimiä syötäväksi.
Kauden tunnetuimmat eliöt olivat trilobiitit. Ne olivat molukkirapua tai siiraa muistuttavia kuorellisia merieläimiä.
Madot söivät mikrobimatot suurelta osin .Kaudella eli myös Pikaia, selkäjänteinen joka muistutti hieman ankeriasta.
Kauden alussa pienet kotilot olivat yleisiä.
Varsinaiset trilobiitit ilmestyivät keskikambrilla 521-514 miljoonaa vuotta sitten. Meriin ilmestyi suuria petoja, esimerkiksi luultavasti katkarapua tai rauskua hieman muistuttanut Anomalocaris.
Ilmasto, geologia muokkaa
Rodinian jättimanner oli hajonnut. Etelässä sijaitsi jättimenner Gondwana. Pohjoisempana oli pienempiä mantereita. Mantereet liikkuivat luultavasti nopeasti, merenpinta oli korkealla. Tämä loi matalia meriä eliöille.
Kausi alkoi, kun jääkausi päättyi. Sitten ilmasto oli lämmin ja kostea. Maa oli keskikambrilla lämmin, noin 22 C, koska päiväntasaajalla kiersi lämmittävä merivirta.
Tämä loi matalan meren eliöille otolliset olot. Maalla ei liene elämää ollut, ehkä korkeintaan sammalia.
Joukkotuhot muokkaa
Kambrikaudella oli viisi lajien joukkotuhoa. Kambrikauden lopun joukkotuhossa trilobiittien määrä väheni.