Elämän historia/Karoon jääkausi

Karoon jääkausi oli kylmä jakso Maan historiassa kivihiili -ja permikaudella. Erityisen kylmää oli noin 310-190 miljoonaa vuotta sitten. Trooppiset sademetsät supistuivat.

Kivihiilikauden sademetsätä sattoivat edistää jääkautta: imivät ilmasta lämmittäviä kasvihuonekaasuja.

Etelässä oli silloin suuri manner.

Jää eteni noin eteläiselle 60 leveydelle asti. Karoon jääkauden silokallioita näkyy nykyäänkin. Syy on yksinkertaine: eroosio on hävittänyt kovan kiven päältä pehmeän pois.

Karoon jääkausi lie edistänyt havupuiden kehitystä. Toisaalta yhtä hyvin siemenkasvien yleistyminem edisti jääkausia. Samoin synapsidit, nisääkkäiden edeltäjät sopeutuivat joillain alueilla viiellämpään ilmastoon.

Jäätiköitymisen syitä

Maapallon arvioitu kartta ajalal 310 miljoonaa v sitten, kivihiilikauden loppupuolella.

Aurinko oli nykyistä himmeämpi

Aurinkovakio oli 1,327 W/m²,

Nyt se on noin 1361 W/m².

Pangean jättimanner ei sallinut, että lämmin merivirta kiertäisi maapallon, niin kuin lämpiminä jaksoina. Pangean eteläosassa oli laajalti mannerta, mutta etelässä oli paljon merta, josta tuulet saattoivat tuoda kosteutta jäätiköitymään maalle - kylminä kesinä.

Maalle levittäytyneen kasvillisuden arvellaan vähentäneen ilmakehän hiilidioksidia. Päiväntasaajan läheiset korkeat vuoret ihivät hiilidioksidia rapautumalla, ja myös olemassaolollaan kylmensivät Maata.

Lisäksi jättimäine tulivuorenpurkaus noin 300 miljoonaa vuotta sitten saattoi "hetkeksi" viilentää Maata.

Eteläinen Gondwanan maa oli näin ollen helkkä jäätiköitymään. Jäätiköitymisen keskusalue oli Etelä-Afrikka - Etelämanner - Australia - Intia risteyksen lähellä: nämähän olivat Pangeassa yhdessä kokonaisuudessa, Gondwanamaassa.

Jäätiköitymisen vaiheet

Napaseudun vuoristoon ilmaantui hyvin laajoja jäätiköitä viimeistään 370 miljoonaa vuotta sitten. Jäätiköt suurenivat 345 - 330 miljoonaa vuotta sitten. Noin 328-320 miljoonaa v sitten koettiin suuri jäätiköityminen, jää eteni ajoittain 50 leveyspiirille asti.

Jonka jälkeen hieman lauhtui mutta kuivui. Jää pysytteli kuitenkin yhä kylminä jaksoina 60 leveyspiirillä. Kylmeni varsinkin 315, yhä noin 300 miljoonaa v sitten.

Noin 325-300 miljoonaa vuotta sitten syntyi paljon hiilirikkaita kerrostumia kun eloperäistä hiiltä hautautui maahan hyvin runsaasti, jääkauden aiheuttaman muutoksen takia.

Aiemmin noin 600 ppm ollut ilmakehän hiilidioksidipitoisuus alkoi sahata noin 308 miljoonaa vuotta sitten ollen luultavasti yleensä välillä 300 - 600 ppm. Erityisen alas se laski 306 ja 304 miljoonaa vuotta sitten. Merenpinta laski 80-140 metriä.

Noin 305 miljoonaa vuotta sitten trooppiset sademetsät kutistuivat. Merenpinta laski noin sata metriä. Ilmakehän CO2-pitoisuus laski silloin jopa 150 ppm:ään, ja oli enintään 300 ppm. . Pienempiä CO2-pitoisuuksia on arvailtu,

Jäätiköt olivat laajimmillaan aivan permikauden alussa noin 300-297 miljoonaa v sitten.

Noin 300-298 miljoonaa vuotta sitten oli kylmeni, ja ilmakehän CO2-pitoisuus laski 400 ppm:stä 100 ppm:iin. Se alkoi nousta n 296.5 miljoonaa v sitten. Joskus 300-295 miljoonaa v sitten oli hyvin kylmää.

Noin 290-280 miljoonaa vuotta sitten jäätiköt alkoivat supistua. Mutta esimerkiksi Itä-Australiassa oli jäätiköitä noin 287-280 miljoonaa vuotat sitten, kuylmintä 285 Ma.

Tämän jälkeen siellä lämpeni, mutta yhä jäätiköitä välillä 272-260 ma.

ja niitä oli enää hyvin pieninä noin 270 miljoonaa-255 miljoonaa v sitten. Permikauden lopun lämpöhuippu sulatti mahdollisesti jäljelle jääneet vuoristojäätikötkin.