Elämän historia/Ordovikin-siluurin suuri lajien joukkotuho

Ordovikin-siluurin joukkotuho noin 447–444 miljoonaa vuotta sitten hävitti paljon merieliöstöä.

Se johtui luultavasti jääkaudesta.

Simulaatio lämpötilasta 445 miljoonaa vuotta sitten

Jääkauden syy

Aurinko oli tuohion aikaan nykyistä himmeämpi, aurinkovakio 1312.00 W m⁻² kun se nyt säteilee Maan radan kohdalla keskimäärin 1360.89 W m^−2.

Sen jääkauden arvelaan johtuneen joko maalle saapuneista sammalista. Toinne mahdollisuus: tulivuorista purkautuneista silikaattikivistä, jotka imivät ilmakehän kasvihuonekaasuja.

Ilman hiilidioksidin määrän arvellaan vähenneen 7,000 ppm:stä 4,400 ppm:iin.

Meren pinta laski noin sata merilä. Lämpötila laski trooppiselle merellä 5-10 C.

Tuon ajan jäätikön tulavuudeksi on laskeskeltu 50 to 250 milljoonaa kuutiokm.

Pahin jääkausi oli Hirnantoa-jaksolla 445.2 - 443.8 miljoonaa vuotta sitten.

Lievempänä jäätiköitä oli jopa 35 miljoonaa vuotta n. 460-420 miljoonaa vuotta sitten.

Tuho

Joukkotuhossa hävisi brakiopodeja, sammaleläimiä, merililjoja, piikkinahkaisista kystoideja ja edrioasterideja ja myös trilobiitteja, graptoliitteja ja konodonteja.

49-60 % merieläinsuvuista ja 85 % merieläinlajeista katosi.

Tuho tapahtui kahdessa vaiheessa. Pahimman jääkauden alkaessa katosi paljon lajeja. Kun enin osa jäästä suli,

toine joukkotuho tapahtui.