Historia/Uiguurien historia

Uiguurit ovat Länsi-Kiinan Xinjiangissa asuva kansa, Uiguurit ovat islamilaisia, ja heidän kielensä on turkin kielelle sukua. Uiguurit muuttuvat Mongoliasta Turkestaniin. Kiina valtasui 1700-luvulla uiguurivaltion. Maa on 2010-luvulla pyrkinyt kukistamaan lisääntyneen uiguuriseparatismin kovin ottein.

Varhainen historia

Aavikkoinen Xinjiang on ollut silkkitien varrella siltana Itä-Aasian ja läntisen Keski-Aasian välillä. Keski-Aasian turkinsukuiset mainittiin 200-luvulla. Uiguurit mainitaan ensi kertaa 700-luvulla. Tältä ajalta ovat myös uiguurien ensimmäiset kirjoitukset, jotka ovat riimukirjoituksia. Ensimmäinen uiguurivaltakunta Mongoliassa joutui Jenisein kirgiisien hävittämäksi. Sitten uiguurit siirtyivät Turkestaniin, joka ulottuu Xinjiangista Kazahstaniin. Uudetkin uiguurien valtakunnat hävisivät. Muun muassa buddhalaisuus ja kristinusko levisivät uiguurien maille. Mongolit valtasivat Turkestanin 1200-luvulla. Islam levisi maahan 1300 - 1600-luvuilla. 1600-luvuilla Itä-Turkestaniin nousi uiguurivaltio. Kiinalaiset valtasivat sen vuoteen 1760 mennessä. Kommunistit nousivat 40-luvulla valtaan Kiinassa.

Nykyinen historia Kiinassa

Kiinan Xinjiangissa on ylivoimaisesti eniten uiguureja, noin 10 miljoonaa. Xinjiang on kiinala tärkeä mineraalivarojen takia.

Kiinan kommunistihallinto pyrki tiettyyn rajaan asti tukemaan kansojen omaleimaisuutta. Kulttuurierot synnyttivät Xinjiangissakin halua erota Kiinasta. Etniset levottomuudet alkoivat Xinjiangissa jo ennen 70-lukua. Rauhanomaisen toisinajattelun lisäksi esiintyi myös mellakointia ja terrorismia.

Jyrkän linjan islamilaiset uiguurit alkoivat tehdä Kiinassa 90-luvulta lähtien terrori-iskuja. Länsimaat ja YK tuomiitsivat radikaalien uiguurien terrorismin. Keväällä 2009 Urumtsissa oli pahin hallinnon vastainen mellakka aikoihin. Kun Xi Jinping nousi Kiinassa valtaan, nationalismi näkyi selvemmin maan ulko- ja sisäpolitiikassa. Kiina pyrki sulauttamaan maan kaikki kansat yhdeksi. Näin kiinalainen ja uiguurien nationalismi ajautuivat törmäyskurssille.

Kiinan hallitus pyrki vuodesta 2014 kukistamaan uiguurien separatismin kovin ottein.

Kiinan perimmäinen tarkoitus ei ollut niinkään islamismin vastustus. Kiina pyrki tukahduttamaan uiguurien terrorismin ja separatismin. Kiina sulki satoja tuhansia uiguureja uudelleenkoulutusleireille. Leireillä on opetettu uiguureille kiinalaista kulttuuria. Leirit ovat olleet käytännössä keskitysleirejä, joissa uiguureja on raiskattu ja kidutettu tunnustuksen saamiseksi. Ulkovallat ja ihmioikeusjärjestöt ovat paheksuneet uiguurien kohdistuvaa etnistä puhdistusta. Kriitikoiden mukaan kiina terrorismin vasteiset toimet ovat ylimitoitettuja. Kiinan hallitus on kiistänyt uiguurien kaltoin kohtelun.